sunnuntai 26. tammikuuta 2020

mustarastas...

mustarastas
lauleskelee
omena puussain,,,
on tammikuun loppuja
ihmettelen
tuhahtelen,
mut niinhän mä ain

kun olin lapsi oli
vuodenajat
selvempiä,,,
siksi neljään osasin hyvin
asemmoitua

mut kaikki muuttuu
lopuksi haihtuu
uudeksi muuttuu,
siksi
elämä on mahdollisuus
eikä lopullisuus
vaan uuden tulevaisuus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

älä riennä aikas ohi,,

älä riennä aikas ohi, äläkkä ahmi sitä mikä vast itämässä, huomisissa varttuvii, vaan elä hetkilläs, niinkuin luontopuut pensaat ja viljapel...