keskiviikko 15. tammikuuta 2020

pakkasviimainen...


pakkasviimainen
tuulahdus
kääntää katseeni
lämpiämpään
turkkini kauluksen suojiin
sillä en tarkene
kovissa tunteissa,
en hempeissä mielissä,
siksi hiihtelen
leudoilla keleillä
ilmoilla joissa ristiriidat ei
myrskynlailla ulvo
perkeleen huoranpennut ilakoi
eikä papin eukko
jumaloi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...