pieni kevätkukka
tienposkessa
hymyää,
perhonen terälehdellään
keinuttelee
kesäkärpänen venyttelee ja
ketunpoikanen
sukii komiaa
häntäänsä,
on keväinen aamu
puronvarressa
pienen metsätien kupeessa
ikimetsän siimeksessä
jossa luonto elää
~huvikseen
muuta maailmaa hallitsevat
ihmisten tekemät
teot
koronat ja muut ikävyydet,
mutta täällä
luonto saa elää
omillaan
vailla ihmiskättä karsivaa
keitän nokikahffeet,
syön padasjoen leipomon
ruisleipää,
hyvää rukihista,
kotikulmien viljoista
valmistettu,,
ei maailmantakaa
tänne
rahdattu,,
lähituotannon edut
ovat moninaiset,,
ympäristö
terveys
luonnonmonimuotoisuus,
noita mietin mutten enempää,
kuten eivät suuretkaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti