sateinen luontometsä
huokuu
elämän pienempiä
vivahteita
kuiskauksien tuoksuja
joita hengittelen maistuvaisesti,
turhia ääniä pitämättä
katsomatta,
sillä tämä hetki hyväilee mieltäni,
se kohottaa koko olemustani
kohti myönteistä kohti,
myönteistä, sitnne missä elämänkipinät
loistavat,
hyvämieli hehkuu
ja se on
levonmaa💛
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti