on kettukeikuran
pesäkolo,
se on suuren
kuusen alusilla
metsätaipaleen
kollionsolassa
jonne ei ihmisen
harhaaskelkaan eksy.
pesäkolonsa suulta se tarkkailee
ikimetsän taipaleita ja tekee
tavalliset reviirin tarkastukset
aina illan suussa, silloinhan
monet luonnonkulkijat ovat
päivänkulkunsa päättäneet
talvipakkanen ei yllä pesäkoloon
sillä suojaahan sitä metsäkuusen
tuuheus ja kalliokolon maalämpö
joka hehkuu vuoren uumenista
kettukeikuran kaveri
ilvestuuheaturkki asustaa
kuusen keskivaiheilla,
neljän paksun oksan
onkelossa,
sieltä se näkee yläilmoihin
ja ilmoittelee vaaran uhatessa
kaveriaan
heillä on semmoinen työnjako
että aina kun toinen lähtee
retkilleen,
toinen jää kotosalle
joten pesäpaikoilla on aina
valvontaa,
eikä sinne kehtaa edes
utelias varis lennähtää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti