sunnuntai 31. tammikuuta 2021

ropsipino,,,

ropsimetsän tuoksu
tuoksuu yhäkin
mielensyvyyksissäni
muistuvat, vaikka
vuodet ovat vaihtuneet
tunnelmat haihtuneet
toisiin elämisiin
asettuneet

kevättalven tunnelmat
siellä kuoriutuivat
ropsipinoon
pinottuivat,
pihkakouraisena nuotiolla
elämän eväitäni nauttien,
siellä tuoksuivat kevään
tunnelmat
luontokauneuden huomenet
ja mäntyrinteellä näin kangasvuokonkin
kukkaansa puhjennen

siint on jo aikaa,
muttei ne tunnelmat
ole ikääntyneet
mielessäni vanhettuneet,
vaan yhävain niiden
kanssa nykyelämäni
ropsipinoa pinoan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...