luonnonlapsi,,,

luonnonlapsi ei turhia

kivitä

ei edes hyvänpäiväiväisiä

hetkiä

karunmaan tunnelnaisia retkiä

luonnottomia solia

purosia

noita pienen pieniä lorisevia

jotka elämää soittaa

tunnelmia tuottaa

koskikaraa

juottaa

sillä eihän hän

luontoaan halua

satuttaa

itseään itkettää

rakkautaan kivittää

vaan hän 

tahtoo

vapauttaan kiittää

rientää elämänmättäältä

toiselle

nojailla ikimäntyyn

suudella honkapuuta jossa

tikanpoika asustaa

ja istahtaa hetkensä

toviksi

vihellen luontonsa

huviksi