on tyhjän
täyttä,
ei ihmisen ihmistä,
ei hetken hetkeä,
eikä siellä ole
seiniäkään
katto ja lattiakin ovat
poissa,
mutta pieni ikkuna on
keskellä
~tyhjää
kurkistan ja näen
elämäni,
alusta loppuun
syksy on vuodenaika, jolloin hetket pukeutuvat lämpimiin, niihin joiden kanssa on lämpösämpi katsella luontokauneutta joka luopuu kevään lap...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti