tammikuu on vierehtänyt
laitimmaiselle puolelleen,
juuri niillehetkillä
jolloin jäät kantavat
pilkkimiestä,
tuota ajankanssa nytkyttelevää
nikitalaista karvahattuista
ukkoa,
joka tuntuu vain tuumailevan
ahvenia on sikinsokin ympäillään,
sätkänpätkät
kauempana
mutta hymy on ukolla
aina herkässä
poikkean juttusille,
ei aluksi tykännyt,
mutta kun huomasi ettei mulla
ole pilkkivehkeitä
matkassain,
hän herkistyi juttelemaan,
sillä enhän tullut nytkyttelemään
hänen kalapaikoilleen
jätän pilkkimiehen
apajilleen
ja puolikkaan
väkijuomapullon, sillä
maalliset kiireet
kutsuivat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti