ikikuusen latvasta
nähdessään nyystöläntiellä
tassuttelevan
kollikissan.
😜
varis päivystää tuossa komeassa
kuusessa aamupäivisin
ja siksi hän tuntee seudun
kaikki kulkijat.
😶
tuon kollikissan hän arvelee
eksyneen, sillä täälläpäin ei olekuin
leikattuja sisäkissoja
joten ei niistä morsmaikuiksi ole,
mutta sitten varis muistaa
tarusjärven ikimetsässä
asustelevan esa kärhän
jolla on komia kissa joka oli
tullut vartavasten hienohelmaisten
pääkaupungista tänne kauniiseen
luonnonhelmaan
padasjoen tarusjärvelle
🥰
ukkovaris lehahti kulkijan
juttusille ja pian kollikin hymyili
makiasti variksen avuliaisuudesta ja
päättivät yhdessä mennä
kyläilemään
esun luo
💚
kesä syksyksi vaihtui,
jatkaen pitkäntalven takaisiin
kevätauringon tunnelmiin
ja tarusjärven ikikorven kätkössä
asustelevan esun korpimökissä
oli elämän tunnelmaa sillä
pirtissä vilisteli monenmonta
kissanpentuu.
ukkovaris tupsahti kyläsille
ja toi kollikissalle ja tämän morsiamelle mojovan annoksen kermakakkua,
seitsemän munan täytekakkua jonka se
oli vartavasti heille leiponut.
pikkusille elämänsä vipeltäjille toi
skeittilaudat joilla ne voisivat lasketella
tarusjärven rintehillä, noilla luonnonkauneilla
mäkisillä ja nauttia kevätauringon säteistä,
luontokauneuden ihanuudesta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti