luo elämänsäteitään
nyystölänlahdella
kallioniemekkeen
reunustalla
~istuskelen
pilkkireijällä nykyttelemässä
on
minun hetkeni
keväinen mieleni retkeni
en juuri kaloja
saa
mut ahmin
mieleni hyväntahtoiseksi
levollisen
hyvinvoimaiseksi
sillä olen keskellä
elämänkevättä
hohtavien hankisten
loistehissa
jota sinitaivas
kuvastaa
ja näen ensimmäisten
muuttolintujen
saapuneen
elää voi mitenpäin
tahansa,
mutta
näinpäin
on
mukavan
luonnollista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti