kevään kaunein ääni
kaikuu iltahämärissä
nyystölänlahden
rantamailla
on maaliskuun 25:n
päivän ilta,
kauniin keväinen ilta
jossa tuoksuu
elämä,
sen tuulenhenkäys
hyväilee poskiani,
joutsenten lauluttelut
kiurun suloäänet
antavat hetkelleni
kevään
elämäni kevään
heinjoki virtaa
vaahtopäisenä,
katson kaarnanpalaa joka
seilaa vuolaavassa virrassa
selässään
vesikirppu
joka on
ollut kaarnan kyydissä
hämeenlinnan sivuojilta,
luritellut läpi evon kansallispuiston
ja viimein ohjautui heinjokeen,
jota myöten se rantautuu
nyystölänlahteen
kotisatamaansa
ihminen rakentelee
elämänkorkeita
kerrostaloja,
mutta ei pysty
luomaan elämänvirtaa
joka jatkuu keväästä toiseen
tiputan edellisvuotisen vaahteranlehden
vuolaaseen virtaan,
hetmiten sen kyytiin istahtaa
sammakko,
jonka herätti sama kuin minutkin
kevät
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti