ikävyyksiä
kylvä,
sillä tahdon elää
sovinnon tuvassa,
elämänrauhaisalla
taipaleellani jota valaisee
myönteisyys
mut ain asiat eivät
suju mutkittelematta
vaan
joku juttu poikkiteloin asettuu,
silloin huokasen,
hyppään konkelon yli
ja jatkan
suunnassain
sil ihmisen ei tule
takertua
jokaiseen
hänskänkänkkänään,
sillä niitä kyllä yllinkyllin riittää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti