perjantai 1. lokakuuta 2021

lokakuinen aamu,,,

lokakuinen aamu on
auennut pienoisessa pakkassäässä,
näppini ovat jäässä
eikä mulla pipoakaan
päässä,
kun raaputtelen
jäätynyttä tuulilasia,
jätän sivuikkunaan
pienenkauniin
kuurankukkasen
joka hymyilee vienonkauniisti
punanenälleni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

loppullisuus,,,

älä pyri lopullisuuteen, sillä sen jälkeen ei ole tekemistä, eikä huomisia mahdollisuutta noukkia  eilisiltä tippuneita