auennut pienoisessa pakkassäässä,
näppini ovat jäässä
eikä mulla pipoakaan
päässä,
kun raaputtelen
jäätynyttä tuulilasia,
jätän sivuikkunaan
pienenkauniin
kuurankukkasen
joka hymyilee vienonkauniisti
punanenälleni
älä pyri lopullisuuteen, sillä sen jälkeen ei ole tekemistä, eikä huomisia mahdollisuutta noukkia eilisiltä tippuneita
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti