hiljaiset kukat kukkivat
ilomieltä,
hohtavat hyvää
mielentuulta,
siksi en henno
porkillani hankea
koskettaakkaan,
vaan
hiihtelen mielenkylliksein,
ihaillen
elämänkauneutta ympärilläin
kaupungin kerrostalon ylimmästä ikkunasta näkee kauas alkulähteille, mutta sieltä ei näe kerrostalojen sisälle yksinäisyyden avaruuteen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti