aika käy,
eteen ja taakse,
joskus tyhjäänkin,
mutta ymmärrän että
aika käy ajallaan,
joskus
verkalleen,
minuutilleen,
ainakin silloin kun odotan
huomista
syyskuun hiljaiset hetket, haapapuun lehtien huminatkin hiljenneet kesänheleät jääneet, jäljellä on vain todellisuus arjen maanantait,kaikki...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti