ihmiseet syövät
toisiaan,
etenkin he jotka eivät pysty
tanssittamaan itseään
elämänvaloissa,
noissa arkisissa päivissä,
joissa tarvitaan jokapäiväistä
kekseliäisyyttä,
ahkeruutta,
jolla ei ole varjonkuvia
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti