suurikin ihminen
on
pienenpieni
luojansa edessä,
sillä vasta siellä hänen kokonsa punnitaan,
mielensä taivutellaan,
elämänasenteensa sovitellaan,
sillä luonnossa eivät pärjää ihmiset jotka
suinpäin juoksevat,
toisiaan karsivat,
sudenkuoppiaan kaivavat,
vaan luonnossa pärjää ihminen,
joka asennoituu kokonsa mukaiseen asentoon,
jossa se ei vie elintilaa toisilta,
ei ainakaan heiltä,
jotka tahtovat luonnostaan elää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti