aika ajautuu eteen ja taakse,
käyden
tasaiseen tahtiin kumpaankin suuntaan,
mutta vain toisessa se tapailee
huomisia,
uuden elämän pienokaisia
joiden
jälkeen se jättää
jäljet historian kirjoihin,
muinaisiin
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti