älä minua sure,
elä itseäsikään,
vaan sure kuihtuvaa ympäristöäis,
aukkohakattuja metysiköit,
ojitettuja karpalosoit,
sure niittyjen vuoksi,
kedon kukkasten tähden,
sillä ne kaikki on menetetty
ahneuden tähden
ihmiset jotka näkevät elämän pienempiä, havannoivat enemmän, sillä sieltä jokainen aamu alkaa, keväät synnyttävät,suvet kasvattavat, syksyt ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti