yö on
pimeän ja hiljainen,
hälinätön,
pienien aatosten tyynyttämä
hetki,jota valaisee taivaan
tähtöset,
nuo elämänmielen valostajat,
ikuisuuden innokkaat tuikkuset
syyskuun hiljaiset hetket, haapapuun lehtien huminatkin hiljenneet kesänheleät jääneet, jäljellä on vain todellisuus arjen maanantait,kaikki...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti