arvokasta ei ole
kallein,
vaan pyhin, mielesi
syvin,
omatunto,sillä sitä arvokkaampaa
et tavoita,
et vaikka kuinka rakentelisit,
pyhiinvaeltelisit,
pahoja tekojasi hyvittelisit,
armonpaloja anelisit,
sillä omatunto on elämänjalokivi
syksyä kohden käy suvenpoika, se joka keväänpoikasena hyppi sinne tänne, suvellaan heilui siellä täällä on nyt hyvin ruskettumnut. vakain ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti