kevätmieleen ei
pienet ikävät tartu,
isommatkaan,
sillä siinä ei ole murheitten
vaatenaulakkoa,turhien juttujen kaapistoja,
vaan valoisat elämänikkunat, joista näkee
kaukaisemmillekkin haaveiden niityille ja
itsensä peilikuvan
syyskuun hiljaiset hetket, haapapuun lehtien huminatkin hiljenneet kesänheleät jääneet, jäljellä on vain todellisuus arjen maanantait,kaikki...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti