joskus on hyvä
hengähtää,
istahtaa ja katsella luontopuita,
lintuja,
piirrellä varpaallaan rantaveteen
kuvioita,
haaveilla, että olisi yhtä mahtava
kuin ikipuu tuolla ikimetsän kainalossa,
lumpeenkukan lähteellä,
siellä missä karhuemo asustaa,
joskus,
mutta ei aina, sillä välillä täytyy
käydä töissä
koulussa ja muissakin paikoissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti