ajan myötä asiat
päivyttyvät,
oloisksiin
taivutuvat
älä luota lupauksiin,
elä edes itses ,
sillä ne
eivät ole vedenpitäviä,
vaan
tunteikkaitten hetkien
ensimmäisiä
ympäristömme on elämän
lähde,
kaikkien,
pienempien purosten,
isompien
ja kaiken näkyvän,
näkymättömän, sillä se on isoäitimme,
elämän alunantaja
elämänjanoiset ihmiset eivät
pieniin tartu,
eivät isompiinkaan
jos ne estävät
huomisen
vaikkei ihminen tekis
yhtään
mittään
hän vanhenisi muitten
tahtiin,
mutta jäisi tuhannesti vaille
elämän kokemuksii,
niitä jotka näkyvät ryppyjen päässä
illat ja päivät,
yöt ja aamun selkoset
ovat ihmisen parasta aikaa,
siksi niihin kannattaa
pukeutua
mielenhyvästi,
elämänmukavasti, eikä liian kireästi
kevät on kaunista aikaa,
luontokunnan hentoisinta,
hohtosii tunnelmii,
hyvii aatoksii
purosii
tuhannesti kaikkea monenmoisii,
joita jokaista tahtois yksitelen
kosketella,
sillä se on vain hetki,
joka saattaa elämän suveksi,
elämän tueksi,vuodenajaksi jolloin
elmämänhymy kuoriintuu
kaikki elämäni päivät
ovat
kauniita,
nekin,
joita varjot joskus himmentävät,
sillä silloin voi kääriintyä
vilttin sisään
villasukat jalassa ja olla
kuin en olisikaan
ihmiset ovat toistensa
lapsia,
niin hyvät kuin
raaemmatkin,
siksi meidän tulee kutoa
yhteisiämme,
jotta
huomennakin voisimme,
olisimme
ajankulukseen elävät
eivät usein käy
hetkissä,
joissa ratkotaan
elämänpulmia,
ylitetä arkisia esteitä
suomi on onnellinen
maa,
siksi että siellä hommaillaan,
eletään
luottamuksen kautta,
jonka johdosta
menestyneet ihmiset
erotu muista
Jos haluat rauhassa
Huokasta,
tuu ulos,
tuu Padasjoelle, sillä täällä
saat Haukata Raikasta Ilmaa,
juoda Luonnolista Vettä ja voi että,
sillä täällä sinussa herää myös oma
ihtes,
se Elämänmyönteinen Itses,
jota et tavoita missähää
lauantai,
paljon enemmän kuin
saunapäivä,
arkisten hetkien poispyyhkijä,
sillä silloin ihmiset ovat
muutakin kuin
saunapuhtaita
ihminen tulee
täysi ikäiseksi,
silloin kun hän
huomaa sen hetken jolloin
on mentävä ominavuin
pajulintu pajun oksalla
keinuttelee,
pääsiäistään
heiluttelee, hyvää oloaan taivuttelee,
siksi häntä katsoeissain
minuakin kevät hyvinmielin
kävelyttää,
aatoksian keveyttää
älä kylvä turhan suunnitelmia,
vaan tekojen ensimmäisiä,
niitä joihin kaikki
tarttuvat
kevät on
valoa,elämänpaloa,
talviuniltaan heräävän
luonnon havaintoja,
pitkän talven jätöksii,
kaikkee, sillä kevät avauttaa mielet
mahdollisuuksiin,
uusien hetkisten luo
tasapuolisuus kääntyy joskus
laskusuunnaksi,
sillä ihmiset
tyytyvät
olemassaolevaan, eivätkä
kurkottele
enempää
aamut jotka valkenevat
omaa tahtiaan,
lintujen säestyksellä
ovat aamuja joissa on
hyvä venytellä,
kaikkea tuonnemmaksi
siirrellä
ihminen on
paras sijoitus,
sillä hän takuuvarmasti
ei säilö mitään,
vaan laittaa kaiken haiseen
elinaikanaan
jos yllät hetkeksi mahdottomuuteen,
edes hiukkasen verran,
tiedät että pystyt enempäänkin,
sillä
sinun täytyy ainoastaan muuttaa
asenteitasi,
otettasi,hillitä hermosi ja
tiukanpaikan otteitasi
intituutiot kukkivat
mieluimmin
ihmisissä
jotka tietävät
vähemmän,
tuntevat enemmän
jos punnitset
ja mittailet
jokaisen elämäs
hetkes
retkes,
ohimennet,
sijoilleen istuttuneet,
et ainakaan liho elämänkokemuksista
yksinäiset ihmiset ovat
luontaisesti
seurallisia,
sillä ovathan he joutuneet
esittämään kaikenlaista kaikista,
itselleen
kirjanoppineet jakavat
toisen käden tietoja,
kun taas
oivaltajat viljelevät alkuperäisiä
maukkaimpia kananmunia munivat
irolaiskanat jotka saavat nokkia vapaana,
ukko kukon haaremissa,
haukan katseen valvovan katseen alla,
mutta nyt heidät on häkitetty,
haukan katseelta eristetty,
kukosta erotettu,
siksi munat maistuvat
väkisin munituilta,
nahkamunilta,
joissa loisikkaat viihtyvät ja
keltuainen on lisäaineitten kyllästämä
suomen pressan nimi
on
aleksander,
mutta hän ei ole mitään
sukua aleksantereille,
noille hemmoille jotka venäjällä
hallitsivat, vaan meidän alex on perus
juntti, kuten mekin,
onneksi
kun luova yksilö
samaistuu
organisatioon, hänestä
tulee byrokraatti, se harmaa tyyppi,
joka hymyilee jokaiseen suuntaan,
nojailee sopiviin,eikä aiheuta mitään
muuta harmia kuin sen että työtehtävät
kasaantuvat ja arkistoituvat häneen
putinin jälkeen
venäjä avautuu länteen
ja itään,
sillä kansalaisensa ovat
kyllästyneet omaan kylään
olisi hyvä jos
työmarkkinapöydissä
olisi kummamkin osapuolen
viisaimmat edustajat ja heidän
kanssaan valtakunnan sovittelija,
jolla olisi vielläkin enemmän järkeä,
kuin pääpukareilla
ihminen ei ole
elinikäinen,
vaan hetkenoloinen,
siksi he eivät kivety luonnostaan,
vaan joutuvat tekemään itsestään
muistopatsaita
suonalaisia syntyy
vähemmän kuin
työpaikkoja,
siksi on
aiheellista katsastaa
työmarkkinoitten kunto
ihminen
älä kesyynny,
sillä silloin menetät ihmisarvosi,
omantuntosi parhaan
edustajan
lapinmaassa puhtaus syntyy
itsestään,
sillä neljäntuulenmaassa
ei hanget paskasta värjäänny,
vaan ne puhaltavat törkynsä
maailmantuuliin,
toisin on etelän pyhissä
kaupungeissa,
jossa paskaläjät nojaavat
liikennevalotolppiin,
talojen nurkkiin,
ostoskeskusten suojissa olkeviin
kelan ovenpieliin
yhteiskunta ei elä
ek:n opeilla
hyvin,
mutta edustajansa kylläkin,
siksi työntekijöiden vastarinta
on oikeutettua
ihminen on on ohkainen
siivu maailmankaikkeudessa,
tuskin huomattavakaan,
mutta hänen egonsa on
mustaa aukkoa mahtavampi,
siksi ihmiskunta heittää yletaikaa
häränpyllyä
vähästä ei pidä
suuttua,
ei paljostakaan,
sillä silloin ihminen
menettää harkintakyvyn ja suu
rupee sylkemään hävyttömyyksii,
niitä joita ei päivän valossa
vähällä sanota
ihminen ei ole kone,
sillä hänellä on
isä ja äiti,
puoliso,
lapset ja lähimmäiset,
koneella vain
insinöörinsä
elämä on aamun
ja seuraavan huomisen
välinen aika,
yhden kierroksen mittainen,
eikä yhtään enempää,
sillä jokainen on
aikansa kokoinen
älä joutavist
välitä,
huonoist huoletu,
vaan kulje pää pystys,
niin ryhdikkäänä luin
ikihonka humisevainen
johon ei metsuri viitsi sahaansa
tylsyttää
elä elämääsi niin
et jokaisesta hetkestä jää
hymynkaarre kasvoihisi,
niin, että kyynelvirrat
loistavat silloinkin kun
elämänillat peittävät jälkesi
pohjolan liikenne syntyi
hädän hetkellä,
jäämeren tiellä,
sotien rospuuttamilla elämän kinttupoluilla,
siksi se tänäänkin hyvinpäin kuljettaa,
sillä onhan se osa suomalaisuutta,
pysyvyyttä, pahojenkin aikojen kestävyyttä,
jota ei hallitse vieraat, vaan kotimaisuus,
tuo jukolan jussin kuokkima isänmaallisuus,
joka kestää lakot ja hurjimmatkin,
sillä onhan se nähnyt ja kokenut pahempaakin
punkaharjulla kun kävelet
ota kengät jalastas,
vedä mielenverhot mielestäs ja
oo,kävele, aistittele,pyhiä tuulia koskettele,
tyynenrauhassa keinuttele,
sillä vain siellä ihminen on lähimpänä
luontoaan,
tyynen tyynyttämää oloaan,
jossa maalliset asiat kevyiltä tuntuvat,
pahat ja harmaat haihtuvat,
elämänvalo kirkastuu,hymynmieleksi
sovittuu, sillä olethan elämän hyvässä
kerimäki ja maailman suurin
puukirkko,
puruvesi,
maistuvainen muikkunen,
kaunis hytermä,
siinä hyvä elämän sikermä
kauneuden keräytymä
joita kannattaa katseilla
kosketella,
sormenpäillä kosketella,
sillä ne säteilevät elämäniloa
savonlinna,
norppa ja oopperajuhlat,
martti talvela ja monet muut
kuuluvat
suomen heinäkuuhun ja muihinkin,
sillä he ovat luonnollisia,
säveliä
katseita ja suven ihanii
rauhan aikana
riidat syntyvät,
sodissa kuolevat
syvenevät,
siksi ihmisten tulisi hyviensäiden
aikana etsiä suojaa itselleen
toisilleen,toisistaan,
etteivät ajautuisi sanasotaan,
järeimpiin, sillä niiden lopputulos
ei hymyilytä edes jäljelle jäävääkään
ihmisen ei kannata
poteroitua
asemiinsa,
muuten kuin tiukan paikan tullen,
sillä poteroista ei näe muita kuin
vihollisia
presidenttimme alexsander oli
ihan alkuun
kokoomukselainen,
mutta sitten hän neutralisoitui ja
muuttui ihan mukavan tavalliseksi
ihmiseksi,presidentiksemme
vaihtoehdoton elämä
urauttaa,
pysyvästi harmauttaa
lamauttaa,
siksi poikkea silloin tällöin
muuallakin
päijät-häme,
ihan lähellä pääkaupunkiseutua,
kaksnelosen varrella,
parin tunnin päässä,
ihan lähelĺä,
siksi siellä monet viihtyy,
pysyvästikkin
ihmisen ei kannata
jäädä eläkkeelle,
sillä silloin hältä
loppuvat työkaverit
jos et monimutkaistaisi
päivänselviä,
hykertelisit enemmän,
valoisemmin ja ennenkaikkea
heiluttelisit heillekkin jotka vasta
nyt lähtivät
padasjoiki on pienen matkan
päässä,
luonnonpuhtaan päijänteen
kainalossa,
luontoäiteen tyyssijassa,kauniissa elämän
kaislikossa, jossa luonto tyynenä
hyräilee,
hetkiään tuulettelee,
sillä niillä seutuvilla elämä hyvinpin
lötköttelee, onhan seutukunta
kestävänkehityksen
sylilapsi
kevään ajatuksia ja mietteitä´
kannattaa piirrellä,
maisemille näytellä,
jokapaikkaan heitellä,
sillä niistä tulee
hyvälle mielelle´,
joskus jopa elmänmaku kielelle
ihmistä vahitaan
jokakulmasta,
jokaisella liikkeellä,sillä näin päätti
markkinaherra huomatessaan
tulonlähteensä juoksentelevan
myös jäljittömillä
teillä,
hetkissä, joista hällä ei ollut
mitään tietoa,
siksi nykyään vilauttelemme
bonuskortteja,avaimenperiä,
kuljemme kamerasta kameraan
ihminen ei ole
elämänkeisari,
ei,
sillä hän on on ympäristönsä
pieni vipeltäjä,
jokapaikan viaton
tuholainen,
jolla on myös omatunto joka silloin
tällöin pyytelee tätä siistimään
jälkiään
harvoin itse itseään tutkii,
mutta ne jotka niin tekevät
löytävät itsestään monenmoista
mielenkiintoista
se on avartavaa
helpottavaa,
eteenpäin juoksuttavaa,
sillä
niiden kautta
ymmärrys elettyyn aukeaa,
joihinkin pulmiin raukeaa ja huominenkin
vaivattomammin valkenee,
joistakin vaikenee
jos luet itsesi
täysin viisaaksi,
jätä kuitenkin pieni kolonen
itseesi,jotta voit elää ja
joutavissakin loikoilla
viha ja kaunaisuus
ovat rumia mielentiloja,
ikävän näköisiä ja kaikenlisäksi
helposti tarttuvia,
siksi välttele niitä
kun laitat parasta
elämänpöytääsi, niin siinä on oltava
silloin vilpittömyyttä,
elämänvaloisuutta ja hetkiä
jotka synnyttävät hyvän
jälkimaun
päivä päivältä,
yö yöltä
olet aamunlapsi,
aina uudestaan,sillä silloin synnytään,
jokainen aamu,
paitsi silloin kun nukutaan
puoliin päiviin,
venytellään iltapäiviin,
silloin olet eilisen huutolainen,
sillä et ole herännyt päivän ensimmäisellä
kynnyksellä,
elämän aamussasi
älä riennä jokapaikkaan,
vaan sinne missä sinua eniten
odotetaan,
kaivataan,
sillä siellä olet suosituimpi,
odotetuimpi,
kuin
tuntemattomissa
hyvän arjessa kaikki
tapahtuu sovitusti,
mutta vaillinaisimmissa
pakon edessä, joka taasen kaventaa
kevään riemua,
niitä hetkiä jolloin ei tarvitse
paikkailla joka asian
unohtuneita
ihmiskunta tapattaa
itsensä
ympäristöllään,
jonka se on tuhonnut,
raiskannut elämänsiemenensä ja kaikki
keväät ja myöhemmät hyvän eväät
rakasta elämääsi ainakin
sen verran,
että et jätä jälkeesi
ikuisesti tuhottuja,
rakasta myös sen verran,
että annat ympäristösi toipua,
sillä sen olet ainakin velkaa
jäljistäsi
tosiasioita voit kiertää,
mutta aina viimein ne on
edessäs,
siksi mitä aikaisemmin
havahdut, sitä vähemmmän
joudut katumaan
päämääriin päästään
monen mutkan kautta,
yksi suosituin väylä on
on työnteon reitti,
mutta se vaatii enemmänkuin kuin
laiskan ihmisen vartin
työ on
monen jutun
avain,
etenkin niiden ovien avain,
joiden takana ovat sosiaaliset suhteet,
arkipäiväiset nuhteet,
hetket jotka maksavat palkan
olemassaolostasi
ihminen on aikansa
kulkija,
hetkiensä mittainen,
ei elämän valopilkku,vaan
hetki jonka jälkeen tulevat muut
retket, samat jotka jo aikojen alussakin
olivat ja menivät,puumerkkinsä jättivät,
siksi ihminen on vähemmän kuin
muurahainen,turhempi kuin olijoinen,
mutta kuitenkin ympäristönsä
herrakainen,siihen
sopeutunut,ylläpitäjäkseen valinnut
valtaa ei pidä ojentaa,
vaan se pitää ansaita,
sillä valta on isompi
kuin ajankohtaiset,
menneet
tulevat
valta on ymmärtämistä,
huonojen asioiden
taivuttelemusta,
parempien
silittämistä
valta on yhtäkuin
taidokas valtakunnan
sovittelija,
hän joka kokoo yhteen
hyvät
pahat ja niiden rippeet ja
sommittellen ne yhteen
arjen ja pyhän kestävillä
sidonnaisuuksilla
siksi tarvitaan kolmikantaa
työmarkkinoilla,
sovittelua ja pitkiä hetkiä
joissa kaivellaan syntyjä syviä
sovittelijan johdolla,
sillä hänellä on valtaa,
ei annettua, vaan ansaittua
ajan myötä entiset haalistuu,
aika verhoontuu,
mutta vain heille,
hetkillään olleille,
sillä uustulokkaille kaikki vanha on
uutta ja ajanplatinoimaa,arvokasta,
siksi elämämme ei koskaan ole
arvotonta
aika ajeluttaa elävää
pienen pientä
ihmisolijoo,
tuota aikansa kiertäjää,
elämänsä tahkoajaa,
siksi ihminen haukottelee mennessään,
hieroo silmiään tullessaan ja joutoajallaan
seisahtuu valoon päin,
tuonne sinitaivaan kirkkaaseen
loimukkaaseen, sillä sieltä hän on
lähtösin
elämänmestarit eivät mielellään
juhli,
sillä he ovat saavuttaneet
tittelinsä kivun itkuisilla
teillä
hetkillä joissa elämä on ollut
poikkiteloin
mieli ja keho olleet hullunpyörityksessä,
kuolemanmeressä,
josta he vain tahdonvoimallaan
nousivat tähtiin,
elämänmestareiksi
esimerkki ihmiset ovat
elämän muotinukkeja,
jotka elävät toisista,
myötäilevät elämäntuulille,
pysyvät pystyssä toisten
ihailusta,
mutta
muissa olosuhteissa he jäävät
menneitten varjoksi
elämänalttiit koskettavat
hetkiään
enemmän
kuin ohikulkijat,
yötäpäivää menijät,
he,
jotka eivät malta istahtaa,
tuumailla,
koipiaan suoristaa
aamut synnyttävät
päiviä,
noita hetkkiä jolloin elämä näkee
touhuta,
juurettua
rakennella huomisia,
yön jälkeisiä kohtaloita,
jokapäiväisiä tarinoita
ihimisen ei ole
hyvä seurustella kiireen
kaa,
sillä tuo lutjake ei pysähdy
edes silloin, kun elämänhetki
tarjoaisi
tyynen illallisen,
sellaisen jossa kynttilänliekki lepattaa
kohtisuoraan,eikä pyöri sammumis pisteeseen
pääsiäinen on
kirkkaan värinen,
hyvänoloinen,
nauravaisen vapautunut
ilomielinen,
mutta ei vapun riehakas,vaan
värikkään keltainen
suomi ei ole
kehitysmaa josta
saa ilmaiseksi luonnonrikkauksia,
ilmaista työvoimaa,
katteetonta kestävää kehitystä,
siksi suomi on lakossa,
siksi, ettemme halua olla
elämänorjia, vaan sen nauttijoita,
kohtalomme tekijöitä,
sillä kauniinpaa maata ei löydy,
vaikka kuinka kaivelisit
rakkaus on vihan
kaalikääryle,
hyvää ja maukasta
lämpimänä,
muttta jäähtyneenä se maistuu
vain uudelleen varistettuna,
silloin kun se saa kyytipojakseen
puolukkasurvoksen
arjessa on monta hetkeä
tuhansia tuliaisia,
meneväisiä,
hetkiä
jotka eivät ole mitään, mutta
niiden kautta on mentävä,
jotta löytää
itsensä hyvimmän
isänmaa ei kohene
rikkaitten hyvinvoinnista,
vähempienkään,
vaan keskinäisestä luottamuksestaan
toisiinsa
arvostele jos tunnet
kärsineesi,
arvostele silloinkin, kun
näet toisia karsittavan,
sillä se joka sanoo, ei joudu
kääntymään poispäin silloin kun
asiat valkenevat
tavallisen ihmisen pitää
elää tavallisesti,
sovitun siivosti,
ettei hän joutuisi
alempaan tahi ylempään kastiin,
joihin he eivät sopisi siksi, että ovat
tottuneet itse hankkimaan leipänsä
työmies on
arvokas titteli, vaikka onkin
orjan aikuinen,
mutta tosi,
kaunis sana, niin kaunis,
että sen kautta puliveivaritkin
ovat saaneet ihmisen arvon,
nykyiset superherrat koulutuksensa,
vähemmät mahdollisuutensa,
ja hän itse känsäiset kätensä
älä suurentele itseäsi
pienentele,
vaan ole ihtenäs,
sillä semmoisena kaikki
haluavat sinut nähdä,
koskettaa ja rinnallaan
kuletuttaa
asioilla on monia puolia
etu-taka,
sivutkin,
eiliset ja tulevat
unelmat ja haudatut,
siksi joskus pienetkin
tuntuvat vaikeilta,
suuret ihtiään isommilta
yöt ovat herkän hetkiä
yönmustia
jolloin päivät nukkuvat,
linnut pesissään,
ihmiset petissään,
mutta tähdet loistavat
kuu unelmoi,
sillä
turhan valot sammuneet,
metelit vaimenneet,
vain kuutamo ja tähdet yönselän
kulkijan seuranaan
elä sopuisasti,
älä oijo
hetkiltäs,
vaan elä tunnoillas,
kannoillas,
tee mitä tehtävissä on ja
sitten ole itses
tyyny ja huominen
isänmaamme rakentuu kaikista
jäsenistään,
kaikista,
heistäkin jotka ovat
esillä vähemmän
enemmän
atomipommi kesyttää
hyvät ja pahat,
hiljentää
äänekkäät ja vaimeammat,
sillä se ei siedä elämää,
ei hyvää eikä pahaa
on kylmää faktaa,
että
ajatteleminen laajentaa
tajuntaa,
ulospäin puhuminen
haihuttaa
mielen
punotusta
ihminen on luotu
itsensä elättäkäksi,
välikädeksi,
isommankin ruokkijaksi,
elämän lannoittajaksi,
pienen runon kirjoittajaksi,
vähäpätöiseksi lumpeen kukan
kaveriksi, lempeitten kesäpäivien
viettelijäjsi,pahempien ilmojen
kuuntelijaksi,arjen pyhän pyhittäjäksi,
mutta ei paaviksi, joka kiihottaa putinia
sotimaan,toisia alistamaan,maitten rajoja
siirtelemään
maailma muuttuu
luonnollisemmaksi,
siksi se tarvitsee vähemmän
kaivannaisia
sillä
se elää ja voi kestävämmin
kaikesta mikä
energisoituu
sinitaivaalta päin
venäläinen ihminen
on hyvä
ihminen,mutta hänet on sidottu
yhteiskuntaan jossa ei demokratian
kukkaset kuki,vaan valheet,
petokset,
jotka synnyttävät uusia
epätodellisia,
katketuutta ja eriarvoisuutta,
vainoharhaisuutta, joka johtaa
yhteuskunnalliseen tilaan,
hetkiin,
joissa mikään ei ole
totta,ei valhekkaan, sillä sekin on
kääritty palvelemaan karusellin
pyörittäjää
ranskalaiset ovat
ovat enempi ihmisiä
kuin muut
sillä he osaavat luonnostaan
piirrellä unelmia,
katsella huomisia myös
myös muitten silmin,
mutta tietysti he ovat aina
napolen bonabartteja,
tasavaltaisia ja hitsin
hyvännäköisen
tapaisia
korruptio ja anarkia
ei ole salaisuukdien
kehto,
kassakaappi,sillä se on
joskus
läpinäkyvämpää
kuin demokratia,
sillä se vuotaa aina
~rahan tahi muun itsekkään
etuuden voimalla,
kun taas demokratiassa kaikki on
mahdollista ja siksi se luonnostaan karsii
vilpillisyyttä
presidentti ei voi
koskettaa
näkyvästi sisäpolitiikkaa,
mutta hän voi hienovaraisesti
supsuttaa paikalla oleville,että on parempi
sopia kun katua
innostuminen kevennyttää,
sillä innostunutta ei paina
nykyhetki,
vaan häntä
liidättelee innokkaan
riemumieli
joka ei takerru
~vanhanmallisiin
esimerkkinä oleminen
on raskasta ja epäinhimillistä,
sillä silloin joudutaan seisomaan
viivasuorassa,
eikä yhtään
moitteen sanaa
kokonaisuus rakentuu
kaikista,
rikkaan
vähistä ja tuulen
tuomista,
paikalla olevista,
vieraan huomisista
atomiaseet ovat tehneet
venäjästä heikon,
niin avuttoman,
että se joutuu tarjoamaan sitä
vähäisempäänkin konfliktiin
kaikkien alussa on
hiljaisuus,
yksinäisyys,tyhjyys,
mutta sitten kun valostuu,
tarjonta lisääntyy,
asiat rupevat lutviintuu, sillä ympärillä
on enemmän,
liika, sillä elämänmaistelijat ovat
heränneet,
apajille saapuneet
sairaat ihmiset tappavat
toisiaan,
siksi demokratian olisi yllettävä
myös sinne missä
jumalattomat uskonnot
syntyvät
nuorena tahtoo kaiken,
keski-iässä
sopivasti,
vanmhempana vähemmän,
sillä komerot ovat täyttyneet
ihmisille on tärkeintä
selvitä hengissä
elämästä,
mutta riittävän vanhana
sillä ei ole niin väliä
minun elämääni kuuluu
vain elämäni
jäljet,
onneksi,
sillä mitä minä
maailman kaikilla
tekisin
aamu,
yön lapsi,
hiljainen,eikä yhtään
eilistä,vain minä ja hän,
vaikka ei juuri nyt näillä main,
mielessäni vain,
ain,
siksi katselem mieluusti päivääni
päin,hetkeen jolloin saavut
luoksein ja täytät elämäniltain
huonoilla hetkillä
on hyvä
ajatella
parempia,
menneitä ja tulevia,
sillä ne lohduttavat, luovat
huomisen valoa,
hyvinpäinkääntynyttä mieltä
asiat tapatuvat ajallaan
tavallaan,
jos ovat tapahtuakseen,
ellet
ohjaile niitä ja olet
tapahtumapaikoilla
nykyaika oikoo
elämää,siĺlä se ei tahdo
alkaa aamuaan nuotion sytyttämisellä,
vaan se yksinkertsisesti
napsauttaa valot päälle,
samaan syssyyn kahvinkeitinkin
poriisee,vessanpönttö lorisee,
radiosta kuuluu uutisia
elämä on ihmisen
mukavinta aikaa,
luulen,
vaikka
jotkut väittävät toista,
monenmoista
et ole hetken
tärkeä, vaan ikuisuuteni
ja jälkeeni jääville
ikuinen rakas,
sillä olethan elämäni
aamu,päivän valo ja illan
myötätuntoisin
yöni tyynyttelijä
ajan myötä
ikävät haihtuvat,
rakkaimmat muistuvat,
sillä aika antaa tilaa hetkille jotka
eivät aina ole puhetuulella
rakasta paljon
vähän,
pidä lujasti kiinni,
äläkkä hellitä vaikka olisin
nurinpäin,
sillä sinä olet ankkurini
elämänpurjeeni
ole askel,
mutta älä liian pitkä
lyhyt,
vaan mittaiseni,
kokoiseni,
ole huomiseni,
jokaisen,
kaikkien jotta vosin
hyvinpäin kulkea
elämme aikaa jolloin
valtiotertorismi
kukoistaa,
elämme aikaa jolloin myös
tavalliset termiitit kylvävät tuhoaan,
siksi meidän tulee välttää
ääriryhmiä,
heidän varjojaan
kevät saa
ihmisen laajenemaan,
enemmän tuntemaan,
sillä kevätpäivän aurinko
kutsuu talven väsyttämiä luokseen,
tulemaan
olemaan,hetkistään nauttimaan,
pienistäkin jutuista tanssimaan
jos katsot asioita
puolikkaasti,et näe
pintaa syvemmälle, sinne
missä on todellista nähtävää
isänmaamme ei taivu
petturihallituksemme
alhaisiin uudistuksiin,
jossa suomalaisuus siirtyy
orjamarkkinoille,
siksi me lakkoilemme,
pystytämme esteen
toiminnoilleen, sillä me haluamme elää,
voida, niinkuin aina olemme,
silloinkin kun haavamme olivat arimmillaan,
hetkemme heikoimmillaan
älä hyväksy päätöksiä
joissa joitakin alistetaan,
karsitaan,
sillä sinä olet heikkojen puolustaja,
vaikka olisit
vähimmäinen, hän jolta on ensin otettu,
tyhjiin heitetty
suomalaisuutta on aina
yritetty
alentaa,
muualle karkoittaa,
mutta aina vain olemme,
sillä kalevalaisen kansan jukolanjussit
eivät taivu,
ei edes orpn hallituksen
julmassa syleilyssä
vihan asenteella saat vain
vihankatseita,
itsesi vastustajia,
hymyttömiä hetkiä,
ikävän retkiä,
siksi käännä mielesi
hyvinpäin,
elämäsi kevääseen,
sillä sieltä kaikki uudet,
hyvät tuulet syntyvät,
hyvinmielin sulle tuulahtelevat,
päiviäsi valaisevat,
tekojasi varjelevat
ole minulle kevät,
elämän alku,
hento ja hyväntuulinen,
avara ja elämäntilava,
ensipuronen,hetki, jolloin
elämäni katsoisi isojen vuorten yli,
pitkien taipaleitten taakse,
hymyillen
terveessä yhteiskunnassa
on jokaisella
ihmisellä
ilmaisuvapaus, sillä vain siten
se pystyy uudistumaan,
huomisissaan toimimaan
pienet ja vaatimattomat
kunnat ovat
haluttua tavaraa
kuntamarkkinoilla
Padasjoen Päijänteestä,
Asikkalan selältä
lorisee luonnollisen raikasta
vettä jokaiseen Pääkaupukilaiseen
Kotiin,
sillä sen Luonnollisempaa vettä ei ole
missään
päin maailmaa
tilipäivänä
duunari riehaantuu,
mikäli tilille jäi jotain ja
hakee sandelssi
lotjan lidlistä ja tyhjentää sen yksitellen
kaksikymmentä
neljä kertaa, syöp ja pierasee,
lötkähtää
maaten ja sitten maanantai aamuna vaeltelee
työpaikalkeen elämän nälkäsenä
rakkaus on
ihastusta,välittämistä,
sillä
se on enemmänkuin mitkään
muut sanat,koska sillä on hyvä sydän
ja lämpimät kädet
presidentti ei kaitse
sisäpolitiikan opetuslapsia
mutta hän voi usuttaa paimenkoirat
vahtimaan etteivät nämä hakeutuisi
vihreimmille laitumille
sinne jonka veräjän aukaisu kuuluu
hänelle ja rouvalleen, sekä parille muulle
extream-ystävälleen
lakkojen jälkeen
kaikilla on
takki tyhjä ja
katse sinnepäin,
jossa ei näy yhtään
pallerollia
hyvän tekeminen
kierrättyy
vihoviimein luoksesi
niin että näet ympärilläsi
enemmän kaltaisiasi
hesassa ei oo
piilopaikkoja,
mutta padasjoella
on,
siksi viihdyn siellä hyvin,
sillä en tahdo että pulut volmottaa
minua,
puliukot anelevat,romanian
kerjäläiset kerjäävät,
ratikat yötäpäivää kolistelevat
etenkin minua häiritsevät
presidentin vierastalon kiireinen
elämä, sillä sinne virtaa ihmisiä jokaisesta
maailmankolkasta ja nämä kolistelevat
yhtenään, enkä minä poikapoloinen saa
yönpäivän rauhaa elää pienessä
asuntoautossani
joka on parkkeerattu kadun varteen
elämä on arki,
ja pitkiä päiviä
lyhkäsiä iltoja,
unettomia öitä
töitä,
mutta joskus se on myös talvilomia
kesäisiäkin,
myös pekkaspäivällisiä,
mikäli orpo@purra ei ole kerinnyt
niitä niittää
isoilla pomoilla on
vähemmän
liikkumatilaa,
kuin
pienimmillä,sillä heidän
kannoillaan on enemmän
onneksi on
ihminen,
kaltaisemme,sillä
muuten olisimme tunteettomia,
hetkiä, jotka eivät näyttäisi meiltä
kaikkea ei kannata
vastustaa,
mutta pahimpia
kyllä,
sillä pienemmät harmit
haihtuvat hyvän ees
elämässä on ylä-ja alamäkiä,
sillä pelkällä tasaisella ihminen
tasapäistyisi,matalointuisi,
eikä pääsisi kokemaan vauhdin hurmaa,
kiipeämisen iloja,
ylöspäinviettäviä
hetkiä,
retkiä, joiden harjalla ovat kauneimmat
näkymät
äänestäjätkin voivat erehtyä,
minäkin
sillä heitä meitä viekoitellaan
uskomattomilla
asioilla,
jokapaikan hyvällä,
siksi tänäänkin meillä on neljän vuoden
kurjuus ja katumus
katselen elämääni
jälkeeni,tuleviin,
näytän pieneltä
mutta
omaltani,
siksi nostan kaulustani ja meen,
hymyillen
yhteiskunnallinen
aktivismi
luo kestävämpää
kansakuntaa,sillä se
karsii itsestään esteet joista
ei ole jäsenilleen muuta kuin haittaa
suomen tulisi nostaa
omavaraistalouttaan,
asuttaa isänmaamme kolkasta kolkkaan,
sillä pian tulee aika jolloin meillä ei ole
muuta kuin tuontitavaraa
joka loppuu
maailman myrskyjen
puhallessa
katson maahanmuuttajaa,
itseäni,
supisuomalaista
minua
ja perussuomalaista,
en itke, en hymyile,
mutta nojaudun poispäin
persussuomalaisista,
sillä he eivät siedä
meitä, vähempiä, elämämme
yksinyrittäjiä,eteenpäinpyrkijöitä,
sillä olemmehan tulleet perussuomalaisten
kanssa jakamaan yhteisiä
mahdollisuuksia
ihminen on
sidottu liiaksi
ympäristöönsä,
yhteiskuntaan, joka
ei pysty huolehtimaan
edes vähemmistään
yhteiskuntamme terveydenhuolto
on ajettu siihen pisteeseen,
ettei täällä kannata
sairastua,
vaan kuolla kerralla pois
tavallinen kansa ei tiennyt
äänestäessään
perussuomalaisia, että nämä
valtaan päästyään kääntyvät
heitä vastaan
tavalliset kansalaiset
ymmärtävät lakkolaisia
paremmin kuin
hallitusherrojen touhuja,
sillä lakkoilijat ovat lähempänä
tavallista kansaa, kuin pyöveleitä
keväinen metsätyömaa
tuoksuu pihkaisen hyvältä,
luonnolliselta,
sillä silloin viimeistään
herään elämään,kauas katsomaan,
lähemmin tuntemaan elämän
kauneutta,sen luomia hetkiä
retkiä joita en muualta voi aistia
kokea
kun tyydyt vähempiin
lähempiin,
sinun ei tarvitse istuttaa
niitä viereesi,
sillä nehän ovat
kanssasi
kaikkea ei pysty
ymmärtämään,
hyvä niin, sillä useimmat
eivät liikuta elämääsi,
vaikuta tämänhetkisiin,
kosketa myöhempiäkään
yhden ihmisen totuus
ei ole kaikkien,
siksi totuutta kannattaa punnita,
mittailla,
vanutella,
auringonvaloa vasten
pyöritellä,
jotta näkis mihin asti
totuus heijastuu
vaikeuksien edessä ei kannata
kumartua
luovuttaa, vaan silloin
kannattaa esteet
harmit
kiertää,
sillä ylivoimaisiin ei kannata uhrata
voimavarojaan,
nuoruuttaan
kaikkea ei kannata
aloittaa
alusta,
vaan puolitiestäkin,
siitä kohtaa jolloin meni
hyvästi
hetket jotka menevät
ratikalla,
ovat kiireisiä,,
mutta ne jotka haluavat kävellä,
istahtaa ja niitänäitä ihastella,
ihmetellä ovat elämänmakuisia,
niitä joiden kanssa viihtyisin pidempäänkin
katso tulevaisuutta
altakulmain,
vaikka minua
ujostuttaa,
vaan katson siksi,etten häikäistyisi,
sillä tiedän että siellä on
valoisia hymynheiluttajia
sumuinen aamu.,
ei yhtään hymyä,aamuauringon
tuottamaa mieltä,
on vain hetki,jonka kanssa
menen sovittuihin, meen ja tuun
odottelen seuraavia,
odottelen,sillä tiedän valoisampien
hetkin tulevan,
olevan,
mutta nyt niillä on kiire
ihmisen ei tulisi olla
liian köykäinen
maailmantuulille,
ajankohtaisille, sillä onvain hyvä,
jos hän ei ensihätään
liikahdakkaan,
vaan jököttää paikallaan,
sillä paikalla johon hän on rakentanut
paljon,
sijoittanut tulevaisuutensa
ja myöhemmätkin
kunnioita hyväntehneitä,
epäitsekkäitä,
heitä jotka näkevät
itseään enemmän,
heitä, jotka tarjoavat
itsestään enemmän kuin
vaativat
työnantajapuoli maalailee
piruja seinille
väittämällä ettei suomeen
investoida, kun meillä sallitaan
mielipidevapaus, lakkojenkin
muodossa
tämä on hevonpaskaa,
sillä yritykset jotka kunnioittavat
kestävänkehityksen normeja,
eettisiä näkökulmia
haluavat nimenomaan sijoittaa
sinne jossa maaperä on kaikinpuolin
kestävällä pohjalla
on vain hyvä,
ettei
tänne ei vaivaudu sellaisia yrityksiä,
jotka eivät huolehdi
yhteiskuntavelvoitteistaan,
kunnioita lainsäädäntöämme,
yhteiskuntanormeja,
työmarkkinaosapuolten sopimuksia
sillä näiden yritysten
palvelut eivät ole kestävän kehityksen
mittaisia ja siksi on etujemme mukaista etteivät nämä
sijoita mitään suomalaiseen yhteiskuntaan,
sillä meillä ei tuotteita teetätetä kaatopaikkalapsilla,
ruoskan voimalla,
karkotusten pelolla
tämän vuoksi paikallinen
sopiminen on
monen aatoksen mittainen
maailmalla arvostetaan
kansakuntaa, jossa demokratia sallii
enemmänkuin
maissa, jossa keskusjohto
määräilee
vapauden hinnan,
siksi suomalaiset tuoteet käyvät
kaupaksi lakkojen jälkeenkin,
tahi juuri sen vuoksi
lakkojen jälkeen
maa on
kuivuneessa tilassa,
nälässä ja vilussa,
tulevaisuutensa haussa,
sillä lakko vei mehut kaikilta,
pyöreiltä ja hoikimmilta,
suurilta
pienimmiltä,
mutta siitä on hyvä jatkaa, sillä kaikki säilyttivät
kasvonsa, vaikkakin alennuttuun hintaan
suomi on onnellisten ihmisten
maa siksi,
että täällä voi olla
pitkin ja poikin
pienet ja vaatimattomat
hetket ovat
viattomia,
sillä ne eivät tyrkyttele itseään
muitten yläpuolelle
arki on tavallinen päivä,
hetki ja ilta,
se on tasainen,tutun muotoinen,
hetkinen,
eikä se useinkaan hyppele,
vaan tasaisesti kävelee,
mietteitään tuumii,
päiviänsä miettii
pelko suojaa monelta,
mutta se laittaa myös
esteet huomisille,
avarammille,
niille teille
joissa olisi mahdollisuus
Maailman Kapitalistisin
ja Julmin maa on
tätänykyä
Venäjä,
Putinin Venäjä,
sillä siellä ei ajatella
Lähemmäisesti,
Sovinnollisesti,
Yhteishyvällisesti,
vaan eletään Verenmaku suussa,
Otsaluussa, jossa ihminen ei ole
minkään arvoinen, ellei hän
palvo suurenpientä Putinia
paikallinen sopiminen
työmarkkinoilla
on kaunis sana,
mutta sen
varjossa tehdään paljon
alentavaa
putin suojautti itsensä
uudella valtakaudellaan
vain siksi ettei häntä
mussolinin tavoin
tuomittaisi
kaikkea ei kannata vastustaa,
vain turhia,
elämänesteitä ja heitä jotka
kylvävät huonoa huomista
kaikkea ei kannata
tehdä yhdellä tavalla,
ikuisella kaavalla,
vaan on hyvä jos
asioita nykykaavoitettaisiin,
sillä ne luontuvat sujuvammin
nykyhetkeen
jokainen tahtoo huomisiin
ei entisiin,
lakastuneisiin,
mutta sielläkin on koittaa
hetki jolloin on syksy ja pimeää,
mutta sinne on pidempi matka kuin
menneisiin
kevät on
pitkän talven huokaus,
hetki jolloin kaamos hellittää,
päivät pitenevät,
askeleetkin ja ryhti, mielen ja
kaikkien kynnelle kykenevien,
sillä jokaisen on kerittävä varaamaan
paikkansa ensimmäiseen auringonpaisteeseen,
joka pitkän talven rakosesta pilkistää
ihminen joka elää
ainaisissa eräpäivien
veloissa,
joutuu maksamaan
elämänveroa joka on kaikesta
pois,
sillä hänestä on tullut
velkaorja
jokaisella ihmisellä
on
herkät paikat,
hetket,
siksi me varjelemme niitä,
kiertelemällä sivuteitä,
unohtamalla ja peittelemällä
niitä päivänvalolta
en elämää metsästä
vaan elän siint,
en luonnottomii haravoi
vaan suojelen niit,
sillä olenhan yksi kaikkien
joukossa,
siinä porukassa joka kurottaa
elämänsä kevääseen
kevät,
odotusten ja hyvänmielen
kukkanen,
pitkän talven hymyileväinen,
hentoinen,mukavan
oloinen,
siksi sitä odottelen,
kaipauksella vartoilen
jos yhteiskunnan
tärkeimmät vaikuttajat,
äänestäjät
velttoilevat, antavat
he vallan itseään huijaaville,
kustannuksellaan itseään hyvinvoinnittajille,
kelvottomille populisteille,
ahneuden paskiaisille
tavalliset päivät alkavat
aamusta,
päättyen
yöpuulle,
sillä ne eivät halua keinutella
huvituksissa
välillä elämä painaa,
välillä ei yhtään,
mutta useimmin se tuntuu
hartianseudussa,
näkyy silmäpusseissa,
niissä näissä
tilanteissa joissa
kiire on menojen yllyttäjänä
etuoikeutuja ihmisiä
ei ole,
mutta heitä ilmestyy
aina silloin, kun on
ilmaisuutta näkyvissä
ihminen pystyy
mihin tahansa,
ajallaan,
siksi roomanvaltakunnan
palatsien pylväät yhäkin jököttävät
paikallaan,
nykyisyyytemne ajassaan,
huomisemme itää
jälkikasvussamme
jos ihminen olisi
vielläkin
luku-ja kirjoitus
taidoton hän olisi
suurten asioiden alamainen
ihminen on
elämän siirtolainen,
luontonsa vierastuliainen,
joka on istuttanut itsensä
ympäristöön, tähän näkyvillä
olevaan
joillakin ihmisillä
ei ole menneisyyttää,
sillä he elävät aina
elämänsä ensimmäistä ja
viimeistä päivää
jokainen päivä
on
elämäsi ensimmäinen,
sillä kaikki syntyvät yön jälkeen,
aikaisemmatkin ja
varsinkin
ikiaamujen poikaset
kun katselen
aikojennme
alun karttoja,
näen vain muutamia
valtakuntia,
raakoja yhteiskuntia,
nyt vain
yhden
ihmiset ovat
yksilöitä,
vaikka ovatkin
samasta
muotista veistettyjä, siksi heitä on
helppo paimentaa,
vaivattomampaa kuin luontoeläintä,
jota hallitsee näläntunne, kuntaas ihmistä
viettelee tunteitten viehkeämmät
ilveskissa pihamaallani
tallusteli,
tienoota haisteli,
uteliaana tutkisteli, kuun varjon kanssa
leikitteli,
sillä hällähän
pakkasyö suojanaan,
hiljaisuus turvanaan,
yötaivaan tähdet lähellään,
siksi hän leppoisasti
jolkutteli, huuruisia viiksiään
nuoleskeli,
tupsukorviaan heilutteli,
ikimetsän suojiin vaelteli,
sinne mihin ihmissilmä ei yllä,
pihakameroitten katse kanna
asiat muuttuvat
viimeistään
silloin kun menettävät
ajankohtaisuutensa,
hetkien heiluttelinsa
asioita ei pidä
kärjistää,
ei ainakaan
työmarkkina politiikkaa,
sillä ne maistuvat ylikypsinä
haurailta,
huomisten kelvottomilta,
työtä vieroksivalta
ihmisiä ovat hekin
jotka eivät
siltä näytä,
siksi kohtele heitä kuten
itseäsi,
mutta näytä riittävän aikaisin ovea
heille,jotka eivät sovittuja täytä
ihmisen aika on itsensä
mittainen.kaikkineen.
siksi katsele asioita yläviistoon,
mukaudu hyväksi havaittuun,
siksihi
älä pullikoi joutavista,
turhan näytttävistä,
vaan elä itseksesi niillä
eväillä jotka sulla on,
sillä ne ovat elämäsi maukkaimpia
venäläinen demokratia
on
veristä,
valikoivaa ja itseään tuhoavaa,
siksi kannatan suomalaista sekataloutta,
joka elää olosuhteistaan
amerikkalaiset eivät
ole yhdysvalloista
kotoisin,
vaan osavaltioistaan,
kaupungeistaan
racheiltaan
älä lukitse itseäsi toisiin,
äläkkä anna heidän
muuttaa sinuun, sillä
silloin et ole hetkiesi
herra
keväinen auringonpaiste on
hetki,
herkullinen tuokio,
jota on pakko ahmia kasvoillaan
putin valitutti itsensä jälleen
persidentiksi,
sillä vain se suojaa häntä
kansainvälisiltä
tuomioustuimilta,
joisssa hänet tuomittaisiin
-korkeimmin-
poikkiteloin ei kannata
käydä
suutuksissaan,
huonokuntoisena,
sillä se vaatii
~jämäkänmieltä
ajan myötä asiat
haalistuvat
vanhan riihen väriseksi
harmaantuvat,
eikä niillä kiirettäkään,
sillä ne ovat juoksunsa juosseet,
ajallaan olleet
kaikissa hetkissä
on joku juju,
hetki, joka odottaa
sinua,
sinua onnesi ohikulkijaa,
hyvänpäivän etsijää, joka
ei malta edes hetkes huohahtamaan
aina ei kannata
olla
suunapäänä,sillä
välillä on rentouttavaa
kuunnella
aatoksillaan katsella
mielelellään kosketella
Puruvesi olet Kirkkahin
Järvi Suomenmaassa,
olet Puruveden Muikun Kotijärvi,
Saimaan norpan
pyhin,
siksihi
Luonnonkauniit Rantas Houkuttaa
Elämän Matkaajaa,
Heitä Meitä jotka tahdomme
jäädä
pysähtyä Luonnollisempaan,
Maailman kauniinpaan
Punkaharju
olet Luonnonkaunis
harju,
Luontoäiteen Kaunein
Kohde,Hetki ja Hyvänkuva,
siksi sinne aikaajoin palaan,
etenkin silloin kun maailmanmeret
ovat mieleni tyhjentäneet,
tulevaisuuden katseet hukuttaneet,
silloin ja aina,
aina silloin kun haluan katsoa
tuntea kaunista,
kestävänkehityksen jalointa
älä unohda menneitä,
sillä sieltä olet tullut,
nykyisyyteesi
kuvastunut,
älä unohda kohtalonkäänteitäsi,
varjopaikkoja,
aurinkoisia,
jonninjoutaviakaan,
sillä niistä kaikesta olet saanut
mielesi.tulevaisuutesi.
kun teet ihtes
tyhjäksi, jää sinusta
jäljelle vähän,
vähemmän kuin heille jotka
vain puolittain tekivät
ihminen voi suunnitella
kaupunkin,
sen olosuhteet
kaiken,
mutta hän ei voi
luoda vuodenaikojen kauneimpia
hetkiä
ihminen voi uudistua,
mutta hän ei voi
toiseksi muuttua,
sillä hänet on rakennettu
itsekseen
hyvät asiat eivät paljoa
paina,
siksi niitä kannattaa kanniskella
rankoillakin retkillä
hetkillä,
kun taas ikävämmät on syytä jättää
pois
ihminen säilyttää
raikkautensa jos hän
sanoo sanottavansa,
huuhtelee huudettavansa
katuu perästä näkyviään,
kiittää kiitettävää
ja kaiken tämän sotkun
jälkeen juo pari tölkkiä
palautusjuomaa,
sandelsii
kevät saa mielen
valostumaan
ryhdin ryhdistymään,
ikävätkin asiat
paremmilta näyttämään,
pahemmat haalistuneen
nuutuneilta,
sillä kevät on elämän
alunjuuri,
silmukas joka hymyilee kevätauringon
kanssa kilpaa,
eikä sorru ikävän virtaan
jos luet koko
kirjan sanasta sanaan,
et ole lukenut loppuun,
sillä rivien välissä on se
jutun juoni
jännitys ja sanoman
täydellisyys
elä karsi kestävää
kehitystä,
kasvavaa elämän
puuta,
tulevaisuuden juurta,
sillä jos niin teet, olet puilla
paljailla,
vailla huomisen alunjuurta
mahdollisuutta
suuriin saavutuksiin
täytyy herätä
varhemmin,
heittää kaikki ylimääräinen
pois,
keskittyvä unelmaasi,
suureen päämäärääsi
jos keräät ympäristöstäs
vain hyviä asioita,
mutta jätät huonommat
huomioimatta,
kalpenevat hyvätkin
keväällä paljastuu
talven jättämät,
roskat ja pahemmat,
sillä kevät ei peittele
menneitä,vaan aloittaa
alustaan,
ensimmäisestä puron solinasta,
vihertävästä ruohontupsusta,
talitintin titityystä
aikaa et voi
hoputtaa
hidastaa,
maanitella tahi
käskeä,
sillä se kulkee tahdissaan,
oli sitten kiire tahi vähempi
pattitilanne laukeaa
kun joku
liikahtaa,
poterostaan vaivautuu,
sillä silloin muutkin,
luutuneimmatkin
kaikki riippuu
kaikesta,
isommat enemmästä,
pienemmät vähemmästään,
siksi pitää kstsoa
kokonausuutta,
sen pienempää
isompaa ja niiden väliin
mahtuvaa
vaikeissa kysymyksissä
kannattaa katsoa
luontoa,
mielellään koskeamatonta
ikimetsää,
sillä sen oksalla
heiluvat ratkaisujen avaimet
alun jälkeen saapuu
tasainen,
elämän pisin
yhtäjatkuinen kausi,
sitten saapuu ilta,
joskus aikainen,
joskus myöhemmin,
mutta se tulee ennen
saapumistasi päiväsi päähän,
yöhön,tyynyllesi tyyntyvään
ihmiset eivät
ole siipikarjaa,
tuotantoeläimiä,
tahdottomia kisällejä,
monistettuja yhteiskunnan
jäseniä,
vaan ihan oikeita
luontonsa edustajia,
jotka heiluvat olosuhteittensa
heiluttamina
rakkaus joka syntyy
alusta,
ensisilmäyksestä,
kestää vaikeat ajat,
helpommatkin,
on aika hyvä
olomuoto ihmisille,
kiireisille vaeltajilleen
arvojohtaja ei lannista
epäonnistujaa,
tuhannen epäonnistujaa,
sillä hän tietää
mistä suuremmat huomiset
syntyvät
yön jälkeen saapuu
varhainen aamu,
utuinen ja herkän oloinen,
hiljainenkin,sillä se ei tahdo
herätellä luontoaan ennen
aamunsarastusta, joka siristelee
ison pihapuun takaa,
sen ylimmän oksanhaaran kohdalta,
siint kohtaa jossa ennenvanhaan oli
kotaraispönttö
itsensä työllistäminen
on
joskus helpompaa,
joskus vaikeampaa,
sillä se riippuu yleiskunnosta,
niin ostajan kuin työllistäjän
onko hallituksemme
ajautunut
putinin ohjaukseen,
sillä sen toimet ovat
yks yhteen
kremlin käsikirjan
kaa
presidentti niinistön
aikaan ei orpo ja purra
olisi uskaltautuneet käydä
heikompiensa
kimppuun
sopimalla syntyy
enemmän,sillä silloin
ei tarvitse riidellä,kinastella,
vängätä vääristellä,
altakulmain katsella,
vaan on helpompi yhteiseen hiileen
puhallella
demokratiassakaan
ei aina mee
hyvin,
ei ainakaan silloin kun
pahuuden kynnet ovat
takertuneet siihen
älä ole välinpitämätön
ainakaan silloin kun
huomaat vääryyksien
lähestyvän,
sillä ne eivät valikoi
kohteita,vaan juurtuessaan
tuhoavat kaiken
~hyvän
orpon hallitus on
alistaa suomalaiset
kehittyvien kansakuntien
tasolle,
sinne missä paikallisten
sopimusten perusteella
kaatopaikkalapsille määritellään
työolosuhteet,palkat ja sosiaaliset edut
Kiina on
maailmanvalta,
iso,
isompi kuin taivas,
suurempi kuin nykyhetki,
sillä se ulottuu rajojensa ulkopuolellekkin,
tänne koti suomeenkin asti,
sillä kiinalaisia tuotteita
on revontulien maassakin
kiina on täynnä historiaa,
täynnä
ihmiskunnan olemassaoloa,
kuolemaa ,syntymää,
vanhoja ja uusia,
entisyyttä ja uuden ajan
ulottuvuutta,
koska
sieltä nousee elämänaamut
joiden kautta koko maapallo
päiväänsä valostuu
jalostuu,
illastuu,
sillä se on
kaikkea, sillä onhan se iso maa,
jonka pienet hetketkin ova mahtavia,
huokauksensa kuuluvia,
maailman joka kolkkaan
kaikuvia
et voi maailmaa mullistaa
kallistaa,
mutta olosuhteitasi voit
itsesi näköiseksi valjastaa
valitsemalla sinua myötäileviä
asioita,
hetkiä
pitempiaikaisia,
joissa voit mukavammin
idästä nousee aamun
sarastus,
päivän ensi kosketus,
päivänvalo ja huomen,
sillä silkkitie
kuljetuttaa sieltäpäin
hyvinpäin
niinpäin
jotta aamut alkaisivat
hymyillen
päivät nauraen ja illat
hyräillen,
sillä onhan silkkitie
elämäntie
nuorena ei ole
mitään
muisteltavaa,
vaikka hoksotimet olisivat
tuliterässä,
mutta näin vanhempana
olis enemmänkin,
mutta rupee tuo pää olemaan sen verran hatara,
ettei kaikki tuu just nyt mieleen
ihmisen ei pidä
liioista välittää,
mutta omista vähistään
kylläkin,
sillä jos ne hukkaat olet
puilla paljailla
kansakoululaitosta vastusti
kokoomus,
peruskoulua vastusi
kokoomus,
sopimusyhteiskuntaa vastustaa
kokoomus ja äärioikeistlainen
tukijansa
perussuomalaiset,
joten yhteiskuntamme joutuu jälleen
käymään kovan taiston hyvän ja pahan väliltä,
toivotaan että tälläkin kertaa
tavallinen kansalaisyhteiskunta
voittaa
kansalaisilla on oikeus
puolustautua
riistäjiään vastaan,
kaikilla, niin rikkailla kuin vähemmilläkin,
siksi tänään olemme jumissa,
poliittisessa lakossa,
sillä rikkaat tuntevat kärsivän vääryyttä,
kun vähemmät vaativat enemmän
yhteiskunnallisesti pätevä
pääministeri sovittelee,
rakentelee siltoja,
ratkoo eturistiriitoja
orpo ja purra tahtovat
tehdä isänmaastamme
orjayhteiskunnan,
se jossa piiat ja rengit
elelisivät,
ylempiään palvelisivat,
näille elämänrikkauksia
vuolisivat
almuja anelisivat
vaikka kuinka yhteiskunta muuttusi,
olosuhteet vaihtuisivat,
niin ihmistä ei voi sivuuttaa,
sillä he häärivät kaikkialla,
koska
osaavat muovautumisen
taidon,
kaksilla kasvoilla elämisen,
tuplarattailla ajelemisen
ajan myötä
tunteet tasoittuvat,
mielialat vaihtuvat
suuret kysymykset arkisisiksi
muuttuneet,
eikä enää tahdo joka paikkaan
keritäkkään
yksinkertainen elämä
on jouhevaa
päivästä päivään soljuvaa,
sillä se ei tarvitse koristeita,
monen mutkan taivalluksia,
vaan arkensa tavallisia
ihminen on ihan
samanlainen kun
sinä,
vaikka toisinaan
käveleekin pää kallellaan,
ajattelee ja mittailee
mitättömyyksii
viha ja rakkaus
perkeleitten pakkauksia,
sillä ne on intohimoilla kyllästetty,
saatanan sävelillä tansittu,
vähillä puilla lämmitetty,
siksi arvostan enemmän ystävyyttä,
sillä se syntyy luottamuksesta,
kahden ihmisen luomasta
arjen pyhästä,
jokapäiväisestä elämänjanosta,
tunteitten sitoomuksista
kaukaisuus on
vuorten takana
valtamerien satamissa,
siellä missä nykyisyys ei näy
huomiset huomistu,
eikä siellä yhtään tätä päivääkään,
vaan
ensiaskeleita,haparoivia ajatuksia,
elämänpintaa koskettavia,
niitä näitä joita ei viellä ole
arjella kosketeltu,
siksi takerrun mieluimmin nykyisyyteeni,
sillä minä en jaksa enää alusta
Tavallinen ihminen
ei voi suuria sanoa
tehdä
Tavallisia vaan
niitä näitä päivästä päivään
Viettäviä
elättäviä, joista ei jälkilaskua tuu,
tulevat huomistuu
kaikki ihmiset eivät ole
elämänvahvoja,
eivät vahvatkaan,
siksi arjessamme
täytyy olla hetkiä,
jolloin voi itseään kerätä,
uusiin voimistua
ihmiset tulee tulla toimeen
palkallaan,
siksi alipalkkaiset työt
eivät ruoki
yhteiskuntaakaan
ihminen voi hyvin
jos hän ei ole
kiinnittynyt
vastointahtoisiin
kahleisiin
olosuhteisiin, vaan hällä on
puhdas latu edessään,
avarat maisemat mielessään
ihmisen elämään kuuluu
paljon samankaltaisuuksia,
rutiineja,
sillä niiden kautta ihminen
päivittää oloaan,
tahtomattaan
rutiinit syntyvät
luonnollisesti, siksi ne
tulevat spontaanisti
mutta kun sovitat uusia
kuvioita elämääsi,
ne tuntuvat vastenmielisiltä,
luotaan työntäviksi,
sillä mielesi
keho ei ei tahdo kuokkavieraita
hetkiisi
kärpänen heräilee
ikkunaruutujen välikössä
johon
kevään sarastus
pilkistää,
siin se siipiään oikoo,
pukuaan pyyhkii,
kunnes lennähtää tuttuun
keittiölampun varjostimeen,
jossa se tanssiksi pistää,
sillä onhan se herännyt
elämän kevääseensä
kun katsot
hyvinpäin,näet
valoisemmin,koet
todellisemmin,sillä
sinulla ei ole epätoivon
viitta mieĺessäsi,ikävänvarjot
ylläsi,
vaan elämänvapaus,joka yltää
jokaiselle askeleellesi
teoillesi.hetkillesi.
Älä vaivu epätoivoon
Älä varjostu,
Älä lakkaa Ajattelemasta
hyviä toivomasta
ihmeitä tapahtumasta,
sillä niiden kautta näet Elämänvalon
Huomisen janon ja kaikki ihanat
eiliset,
Pienet ja Kaukaiset,
ne hetket jolloin nauroit Elämälle,
Halasit huomista,
kaikkea sen tuomista
pääministeripuolue
ei ole yhteiskuntakelpoiunen,
sillä se tuhoaa
hyvinvoinnin,
edukseen
purra ja orpo
synnyttävät luokkayhteiskuntaa,
jossa on vain ylimmät ja alimmat,
ruokkijansa
perussuomalaiset
ratsastivat
valtaan
köyhien äänillä,
nyt he saksivat heidät
hymyillen
yhteiskunta elää ja voi
hyvin vain
jokaisestaan,
heistäkin jotka eivät tuota
aineellista hyvää,
sillä hyvinvointivaltiot kuvastuvat
suvaisevuudestaan,
tasaarvosta,
sananvapaudesta,
myös niistä sanoista jotka tekevät
kipeää valtaapitäven korville,
maailmanherroille ja heille jotka
leikkivät vähempiosaisilla
ihmiset supattelevat
aroista asioista,
naapureittensa jutuista,
siksi etteivät halua itseään
ilmaista
asiat vääristyvät jos
niitä liian kauan oikoo,
hautoo,
mielellänsä pitelee,
pitkinpoikin vanuttelee,
sillä niihin tarttuu helposti
uusia vivahteita,
päivänpolttavia kysymyksiä
aamut ovat päivän
kauneinpia hetkiä,
sillä
ne eivät sisällä
retkiä,vaan yön jälkeisiä
unisia
venyttelyjä, jotka kurkottelevat
päivääsi
aikaisin aamusta
olet enimmälläs,
sillä ikkunastasi huokuu
huomen,
yön puhdistamat hetket,
jotka ovat aamuauringon sylissä,
siksi sinäkin olet enimmälläs,
hetkiesi aamiaisilla
ihmisen on hyvä
olla
itsensä paras
kaveri,
sillä muut kääntyvät vaivattomasti
houkutusten vikitteleminä
itseensä päin
ihminen on
kohtalonsa
lapsi,
joskus uhmaikäinenkin,
mutta useimmiten ympäristöönsä
taipuvainen
ihminen kasvaa
aikuiseksi silloin kun
hän
ymmpärtää elämän
pienempiä,
niitä hetkiä jotka vain
ovat ja menevät
kaikki onni ei ole
näkyvillä,
sillä osa tahtoo olla
näkymättömissä,
sielunmielen
sopukoissa
kun asiat ovat vaikeimmillaan,
silloin on hyvä istahtaa,
katsella sinne tänne,
tunnustella itseään ja
huokasta,
syväään huokasta,
samalla kun etsii ikipuun,
honkapuun humisevan ja laittaa
kätensä rungon ympärille,
sulkien silmänsä ja antaa puun syleillä
tuntojaan, sillä sen jälkeen
olet vapaampi,huolettomampi,
koska
eihän sinussa enää yhtään turhan
turhakaista
kaikki ajatukset eivät
ole julkaisuikelpoisia,
sillä ne joko hävettävät,
tahi kaduttavat,
joskus jopa
enemmänkin,
siksi minäkin supattelen hiljalleen,
äänettömästi,
jotten saisi luontoani varisemaan
kun pyrit elämään
niin ettet tuota
mieliharmia
itsellesi
muille,entisille
huomisille, olet onnellinen
kulkija, hetkiesi olija,hyvänpäivän
kevytmielisin,
pahempienkin, mutta silloin pystyt
pitämään naamasi peruslukemilla
enää en tapaa kadulla
omankylän poikii,
tyttösii,
hyvänpäivän tuttui,
sillä
kaikki ovat haihtuneet
maailman tuuliin
elämäni on arpia,
silosia hetkiä, muuttuvia
retkiä,
haituvaisia,
mutta ei kauaksi,
sillä napanuorani on lyhyt
tavallisina päivinä heräät
samoihin aikoihin
nukahatkin,
syöt ja juot,
venyttelet
napittelet paitaasi,
katsot peiliin ja meet
tuut,etkä niiden jälkeen
muuta jaksakkaan
.kerkiäkkään.
pyhimykset ovat
tekopyhiä,
koristeita,
pölyisiä muotokuvia
joista on apua vain silloin,
kun entisaikaa mitataan
elä hetkilläs,
sillä ne ovat
vain sinua varten,
tähtesi,
ainoasi,syvempäsi,
sillä kaikki muut ovat
jokapäiväsiä, kaikille luotuja
on vain hyvä
jos sinun kaltaisiasi
meitä
on yhdessä hetkessä
vähemmän,
sillä vain siten muutkin
voivat enemmän
ihminen ei ole elämäänsä
suurempi ,
siksi hänen kannattaa
olla luontonsa
mittainen
älä juutu yhteen
kahteen, eläkkä kolmanteenkaan
vastoinkäymiseen,
sillä niiden jälkeen alkaa
tasaista,
elämän parasta
kevät on kevyitä miettehiä,
ryhdikkäit
askeleit,
kirkasilmeisiä katseit,
sillä kevät pystyy
luonnostaan
tarjoamaan mielenhyviä
jyviä,
jotka hymyilyttävät,
myönteisyyttä herättelevät,
ajatuksii sytyttelevät
tavallisuudesta poikkeamiset
ovat samanlaisia
tapahtumia kuin se ensimmäinen
kerta
kun muutit pois synnyinkodistasi
muut muutot synnyinkodin ja elämäntilanteitten
muuttuessa
kuuluvat olosuhteiden tuomiin
välttämyksiin,
joten niitä ei lasketa
erikoistapahtumiin, jotka erityisemmin
virkistävät
vasta myöhemmällä iällä
kun ei enää pysty muuttamaan
muuttumaan
huomaa muuttojen merkityksen
saat elämältäs enemmän
jos valikoit vähemmän,
ennakoit vähemmän,
siirrät rajojasi kauemmaksi,
sillä ne eivät tykkää
ahtaista paikoista
kevät on elämänkevyttä,
puhtaan pehmeää
auringon pehmittämää,
siksi ihmismieli kevenee,
päivät pitenee,
äkkijyrkkien varjot loivenee,
muuttolinnut lauluillansa
heilastelee,
hyvää tuulta heijastelee
elämä on uusia,
ennennäkemättömiä,
asioita,hetkiä ja piempiä,
mutta niitä ei huomaa ennenkuin
kurkistaa niihin,
tavallisiinkin
sellaisilla
fiiliksillä jotka ovat
ennenkuulumattomia
vähävarainen ihminen
on
orpon hallituksen
paholainen, jonka se tahtoo
kuristaa juuriltaan
leikkauspolitikallaan
orpon hallitus
haluaa sementoida
naisten palkat miesten palkkojen
alapuolelle vaatimalla palkkaratkaisujen
pohjaksi vientialojen sopimuksia.
.hävettää. ja paljon
ihminen on pieni
itsessään,
vahvempi toisissaan,
siksi meidän tulee pitää
yhtä,
auttaa ja varjella toisiamme
silloinkin kun emme ajattele samalla tavoin,
sillä ihmisen tie on jokaisen tie,
heidänkin jotka toisin ovat
vääryyksien edessä ei tule
taipua
antautua, eikä etenkään kääntää
selkäänsä,
olla välinpitämätön,
sillä silloin syyllistyt osalliseksi
kristilliset ja ruottalaiset
ovat hallituksen
tukipilareita,
siksi se
pystyy jakamaan suomen kahtia
työmarkkinauudistuksillaan ja samalla
luomaan sekasortoa,
epätoivoa, joiden avulla he maksavat velkaa
ministeripaikoistaan
lakkoilu ei leiville
lyö,
koska tulot vähenee,
nälkäkuuri lähenee,
mutta se kannattaa siksi,
että näytämme valtaapitäville,
että mekin olemme ihmisiä,
yhteisen hyvän tekijöitä,
emmekä alihintaisia
tuotontakappaleita joita
käytetään aikansa ja korvataan
uusilla
yöt ja päivät,
taakseni jäivät, sillä nyt on syksy
ja elämäni poismuttanut,
jättäen jälkeensä kuihtuneet unelmat,
tulehtuneet hetket
jotka eivät talveani kestä,
sillä olen elämänalasti,
puolustuskyvytön,
sillä olenhan
luovuttanut elämälleni kaiken
jos elämä olisi yhtä juhlaa,
olisi se myös jatkuvaa
krapulaa,
nyt onneksi vain
silloin tällöin
ihmiselämä on matka,
lyhyt tahi pidempi,
arjen ja pyhän matkaaja
kohtalonsa rahtaaja,
ympäristönsä vahtaaja,
kunnes saapuu viimeisen aamun
iltaansa,
mutta ennen sitä hällä on
repullinen matkamuistoja,
muistoja jotka ovat pyhittäneet
kulkuaan
kevätaurinko saa hyvänmielen
hetket kasvoille hymyttymään,
suupielet hyvinpäin taipumaan,
sillä kevät saa ihmisen
kukkimaan
jos pyrit ilmiöksi,
ole poikkeava,
ole kurjankaunis ja viaton,
teeskentelömätön
hetkinen,
älä pitkäveteinen,
vaan suoralinjainen, semmoinen tyyppi,
joka ei etuile, mutta on silti jokaisen jonon
ensimmäinen
.viatton.
suomi on aina ollut
jonkun holhouksen
alla,
milloin ruotsin,milloin
venäjän,
nyt eu:n
Padasjoki on
päijänteen
satamakaupunki,
se paikka josta pääkaupunkiseutu
juo juotavan hyvää vettä
jos kaikilta otettaisiin
pois yhteiskunnan tuet,
jäljelle jäisi vain
itsestään huolehtivat,
eikä tarvittaisi yhtään
verokirjaa,huolenkaitsijaa,
hetkiensä tukijaa,
elämänsä ohikulkijaa
joista ei ainostakaan merkintää
katselet vaivihkaa
muita
ihmisiä,
heidän olemustaan,liikkeitään,
katsot ja vertailet
mittailet ja vaaottelet,
mutten sentään kehtaa asettua
rinnalleen,
sillä olethan alamittainen
aika saattaa menijäänsä,
jättää jäljet kulkijaansa,
synnyttää jäljet jälestään,
siksi kaikki mennyt on ollut elämisen
arvoista,ne hetketkin jotka ovat syntyneet
ohimennen,silloin kun huomasit ohittaneesi
aikasi
kevät luo
hyvänmielen,toivonkipinän ja
hiljaiset toiveet,
ne jotka näkyvät silmistä,
tunteitten punaposkista
ennenmuinoin joka
mökissä oli sianporsas
hevonen, lehmänkanttura
ja kaakattavia kanoja
siksi ihmiset elivät pihapiirissään
eivätkä ajelleet ratikoilla
metroilla, eivätkä pidelleet
ranteissaan huvipuistojen rannekkeita,
koska silloin ihmiset eivät tarvinneet
turhanpäiviä,joutavia kotkotuksia,
koska kaikki oli lähellään,
luontaietuina
kuunteleminen on jalo taito, sillä sen avulla avautuvat sanomattomatkin