jos elämäs täyttyy
yhestä ja samasta
savesta,
lykkää ittes ihmisten ilmoille,
pyöriskele kaikissa eteentulevissa ja
illan tullen kahtele peilistä ihtees,
niin huomaat eron
kukaan ei ole kätellyt luojaansa, en minäkään, mutta olen halannut kelohonkaa, hänen synnyttämäänsä ikipuuta, josta saan vaikeimpina hetkinä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti