keskiviikko 16. lokakuuta 2024

kun katson taaksepäin,,

kun katson elämääni taaksepäin,

näen pitkän matkan,

mutta yksityiskohdat unohtuneet,

vain suurimmat jäääneet,

jaloimmat enemmän,

huomaan etten ole paljon kierrellyt,

vaikka mennytkin, sillä

ystävät säilyneet,

uudet tulleet,

jääneet, joten en ole tuhisten kulkenut,

pahoja sanonut,

vaikka välillä vihoviimeisiä vedellyt,

sillä olenhan elänyt,

kaikesta voinut ja kaivertanut ilonaiheet,

olemisteni vaiheet,

siksi hymyilen,

kevyen helpottuneesti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

elämä ei vanhetu,,,

elämä ei vanhetu, vaikka minä ja rakennetut niin tekevät, sillä kaikki kevään kukkaset syntyvät uudelleen, kaikki koivunlehdet ovat tämän su...