hiljaista,
ei enää kesän ääniä,
muuttolintujen auroja,
vaan hiljaista,
niin tyyntä että näen
talven kuiskauksen,
arjenkin, kaikki sen yksityiskohdat
joita suvituuli kesäniityllä heilutteli
ihmeet eivät ole aikuisia, vaan toivottomien hetkien valopilkkuja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti