elämässäni on usein
päiviviä, niitä hetkiä,
jolloin mieli haroo tyhjää,
mutta onneksi enemmän niitä,
jolloin se tarttuu oleviin,tuleviin ja
kaukaisempiin,
siksi en pitkästy,
joutavaksi joutune,
mahottomaksi kerkiä
vilma näytti seitsemää sormea, sillä nän täytti seitsemän vuotta, eikä suotta, sillä hänessä loistuu elämänvalo silloinkin muualla vähemmän,...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti