kanerva tuoksuu
luokseenvetävältä,
siksi viivähän pidempään
metsälammen rannalla, ikipuiden
katveessa, luotoeläinten pyhimmässä,
sillä tämä on elämänvoimaannuttava
paikka,hetki jolloin saan syleillä
luotoäiteen poskea
olen maalaispoika,
luonnonlapsi,
vaikka elänkin
petoniviidakossa,
siksi käyttäydyn luonnonhelmassa
elämää kunnioittavasti,
sillä täällähän kaikki elävät ja
hyvinvoivat, hekin jotka vähemmän
virkkovat
kuunteken huuhkajaa,
joka etsii kumppaniaan,
katselen körmyniska ahventa
joka jallittaa lammen pinnan luistelijaa
vesisirkkaa,
kahon kuinka sammakko levähtää
mättähällä, tutkii suurilla silmillään
hetkiään,tulevia retkiään
olen pieni,
vaikka itseni kokoinen,
mutta tunnen itseni täällä
pienemmäksi kuin he jotka
sammalikossa
asustavat,
puitten oksilla hyppelevät,
sinitaivahalla liitelevät,
siksi en melua,
itseäni korkeammalle nostattele,
sillä täällä minun on elämänlämmin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti