joskus olen
maailmanäärissä,
joskus en itsessänikään,
joskus,ihan itsestään,sillä
minussa ei ole yhtään
nappulaa jolla kääntelisin
suuntiani,vaan meen fiiliksien pyörittämänä,
arkisten asioiden velvoittamalla,
siksi joskus ihmettelen missä oon,
mitä teen, mutta ehkäpä se on hyvästä, sillä
enpä jouvu joutavien viettelemäksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti