harmaa on
tyyntynyt väri, muttei
niin tyyntynyt,kuin ikivanhan
heidäladon hirret,
jotka on harmaantuneet
kauniin,
sinertävästi, elävästi,
mutta silti
ne hymyilevät aamulla
illalla ja aina kun näkevät ihmisen,
sillä se muistaa kuinka aikojen alussa nämä säilöivät heiniä
sisäänsä ja elivät kanssaan elämää joita ei paalattu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti