hautakumpu...

Hautakumpu liikkui,
ihan varmasti,
on keskiyö,
jokin käski tulla tänne,
ja tämän rovastin kummulle.
Lepakot kiertävät minua,
tähdet sammuvat,
kosteaa,
minua viluttaa.
Käsi koskettaa olkapäätäni,
pelästyn,
koskettajan hymy,
pyörryn.
  Keitän kahvia,
mietin hautuumaalla käyntiäni,
siitä on
viikon verran,
muistan hymyn,
näen kasvot,
mutten saa
sanotuksi.