perjantai 20. marraskuuta 2015

vanukas...

sorrut yksinäisyyteen,
itket maailman nähden,
vaikerrat,
muttet hymyile,
tunnet
itsesi.

hyväntuulen hymyilevät,
vanukasta imelän
vanuvaa,
surukin itkee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...