maanantai 16. marraskuuta 2015

vesisade...

vesisade piiskaa
selkääni,
käänsin kasvoni ,
mut kuljen väärään
suuntaan,
odottelen baarissa,
jotta voin
kulkuain jatkaa.

vesisade on harmaa,
mieli matelee vesilammikon
pinnalla,
katson kuvaani,
hymytön kulkija.

sateenkaari,
mieleni

kehrää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...