sunnuntai 27. joulukuuta 2015

pessimisti...

kiitos, että saan
olla osa elämääsi,
kiitos,
että voin
tuntea itseni läheiseksi,
elätät minua
rakkaudellasi,
myötätunnollasi ja
toruvilla katseillasi,
sanallasilla
viesteilläsi.
en tohdi liiaksi kiittää,
olenhan
loputon
pessimisti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...