lauantai 16. tammikuuta 2016

höyryävät....

Pakkasaamu,
akkunat kuurankukissaan,
varis korkeimmalla petäjän oksalla,
ei paljoa laulele,
kielensä tulehtunut
Jänis rientää hankikannolla,
kettu seuraa,
mutta häntänsä tarttui
pajunoksaan,
siitäpä jänösellä naurut
heilahti.
Pakkasaamu on rehellinen,
ei vetistelyjä,
on van höyryäviä katseita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...