lauantai 30. tammikuuta 2016

tammikun viimeinen...

tammikuun viimeinen päivä,
vuoden ensimmäisen kuun viimoinen
hetki.
aamussa kuljen vain minä ja
ressuni,
otsalamppu ohjaa
kulkuani,
koirani taitaa navigoinnit
luonnonsuomilla eväillä.
hiljaisuus kuuluu,
askeleeni rikkovat
tunnelman,
mutta kertovat
aamun sarastaneen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...