ketun poikanen syrjäsilmällä
pellon reunaa jolkuttaa.
sillä on uudet tienoot nää,
vastasyntynythän hää,
mut
elon mieli kirkas,
piki nenä tuoksut haistaa,
silmät korvat tienoon taitaa.
kaunis on syyssää,
nyystölän tienoot lumoavat,
siintää päijänteen lahti,
siin siintää mielen mahti
ketun poikanen yhä jolkuttaa,
sehän reviirinsä merkkauttaa,
siin
hänen kotinsa
nyystölän tienoon
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti