sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Lakastuu...:-)

Ihminen lakastuu,
Kuin kedon kukka,
Mut
Ei synny uudestaan
Kuten kedon kaunokainen.
   Kedon kukka paikallansa asustaa,
Ihminen
Monissa huoneissa,
Muttei sijaansa saa,
Kun taasen kukkanen juurilleen taipuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...