pakkashanki...

pakkashanki kantaa minut hyvin,
kuten koiraani ja perässämme tupsuttelevaa kissaani.
olemme arosuolla keräämässä
sieniä,
jotka aina helmikuun puolessa välissä
hangen pinnasta raikkaille ilmoille tupsahtavat.
  kori on tuotapikaa täynnä,
kissallani on metsähiiri hallinnassa,
mutta koirani yhä susien pesään ulvoo,
sillä sieltähän on lähtösin.
  palaan kotiin,
teräspannu hellalle ja sienet tiristymään,
kissallani on hymy herkässä,
koirasellani hieman ikävä katse,
kuten aidolla sudella ikään.