ilman niitä,
synkkää ois,
yksinpuhelun kurjuuden kuulemaa,
harvainvaltaa
isänmaan,
jossa pappikin saarnoissaan vapisis,
pienet lapsetkin sanojaan valitsis
kaikki jää vaikka en sua nää kaikki hetkien hyvyys rakkautesi syvyys täyttää hetket nää ja seuraavat, sillä sinä loit elämälleni mahdollisuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti