perjantai 28. heinäkuuta 2017

ydinlaskeutuma...

ydinlaskeutuma kukkii
yhäkin,
kerään marjat joissa säteily
viljeltyy,
elimistööni kulkeutuu

olen senverran vanha,
ettei säteily minuun vaikuta,
kuolenhan muutenkin,
mutta
lapset,
heille en näitä herkkuja tarjoile

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...