maanantai 27. marraskuuta 2017

isänmaa...

isänmaata tuskin monesti
muistankaan,
sillä siksi turvallisen kodikasta
on kaikki päivät nää,
mut
nyt
peukun nostan
peukun ja halaan sen historiaa,
rutistan veteraaneja kaikkien kohtaloitten,
hyväilen elämääni,
sillä olen onnen pekka mää,
kun täällä asua saan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...