täydenkuun aikaan ihminen itseensä eksyy, unelmiinsa kietoutuu ja rakkauteen kääriintyy, mut pian arkeensa avautuu, poispäin unelmisaan kulkeutuu
pyhimykset ovat maallistuneet, jokapäiväisiksi vahtuneet, mutta yhäkään en ole vielläkään tavannut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti