sitä ei jokainen yhtäpötköön näekkään,
mut
ketkä näkevät,
he tietävät
ihminen elää alussa ja lopussa
toisten käsien avittamina,
he ovat yleensä nuorempia,
mutta nykyään satavuotiaat jelppaavat
kasikymppisiä
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti