tunturissa...

ihastelen tähtitaivasta,
kirkkaan kirjavaa,
jossa
revontulet tähtiä tanssittaa
ja täysikuu saa
sudet onnesta laulamaan,
porotokka siirtyy lähelleni,
pelkäävät ulinaa,
mutta nokivalkia saa ne
rauhoittumaan

istumma iltaa vuonossa,
otamma iltapalaa ja
juttelemme,
minä ja luojani, joka jossakin
kuuntelee ja hyvästi vastailee
porot käyvät makuulle,
mutta minä
ja porokoirani jakemus valvomme,
sillä onhan meillä komia luonto
seuranamme