perjantai 31. elokuuta 2018

syysmyrsky...

syysmyrsky kattopeltiä rummuttaa,
mutta mä päätäni tyynynpäällä
levottelen ja kirjan sivuja
kääntelen ,
onhan vuodenaika, jolloin
saa tunnelmoida,
sytyttää kynttilän ja olla
mukavan mukavasti

Esun Runot ja Mietelmät: olottais vain...

Esun Runot ja Mietelmät: olottais vain...: syysaamu viellä hämärtää, vaikka onkin puolivaloisaa, mun töihinmenoaikaa, sumuisaa aikaa, jota pyyhin silmistäin ja yritän olla eläm...

olottais vain...

syysaamu viellä hämärtää,
vaikka
onkin
puolivaloisaa,
mun töihinmenoaikaa,
sumuisaa aikaa,
jota pyyhin silmistäin ja yritän olla
elämäntoiveikas,
vaikka nukuttais viellä,
nukuttais ja olottais vain

puoliyö,,,

puoliyö kääntyi
kylelleen,
minä pian,
mutta hetken huilailen,
tulinhan juuri töistä ja palaan
takaisin lakisääteisen yhdeksän tunnin
kuluttua,
kuten tällä alalla on tapana

työpäivä meni,
kuten useat aikaisemmatkin,
ihmiset ovat suunilleen samanlaisia
päivästä toiseen,
kuten minäkin, enkä nyt muista
kymmentuntisesta päivästä
mitään erikoisempaa,
paitsi sen, kun rahastaessani
ihmisiä,
varis pomppas ovisyvennykseen ja poimi
mun leivänmurut, joita oli päättärillä siihen
tippunut,
viisas lintu

kierroksen ajettuani tulin samalle kohdalle ja
se odotteli siinä pää kallellaan,
heitin loput eväät hälle,
kiitti naurullaan ja vei eväät talteen,
sillä ahneet lokit vaanivat lyhtytolpan nokassa

nyt painun maaten, joten
hyvää yötä


mahdollisuuksien meri...

elämä on syyspimeitä,
kesähelteitä ja luistavia
hankisia,
elämä on tunnelmia,
kotimatkoja ja poispäin menemisiä,
elämä on yksinäisiä iltoja,
seurallisia aamukuuteen,
mutta ennenkaikkea elämä
on mahdollisuuksien meri

ikääntymisen ilot...

on harhaa, että ihminen
ikääntyessään
käpristyy,
se ei oo
tosi,
sillä ihminen nuortuu mitä
vanhemmaksi kerkiää,
hän rauhoittuu, sanansa lempenevät,
ymmärryksensä laajenee
ja silmänsä ymmärtävät
taitamamuuttakin

retale...

jos ihminen on
luotettavan rehellinen
ja
vilpitön tekemisissään,
hän
saa olla vaikka minkälainen retale,
Sillä
kaikki muu on
näyteikkunan loistoo

kirkassilmä...

ei ihmisen tarvitse olla
myötäilijä,
ei edes
tuppisuu,
vaan ihminen voi olla sanavalmis
kirkassilmäkin,
voi ja voi
olla
kipakan vastauksen antajakin,
voi voi

sorsaemo...

syysillat on tehty
siksi,
että voi katsella
järvenselkää ja ihastella
sorsaemon johtamaa perhe elämää,
syysillat on tehty
unelmille,
voi jospa oisinkin sorsaemon
poikanen,
niin kauniisti kulkisin,
kahtelisin pitkää järvenselkää,
jossa auringonlaskun rannalla
uiskentelee tulevaisuus

sipilän hallitus....

sipilän hallitus
pui riihestä tulevaisuutta,
vaikka hallöitä pelättiin,
siitä kiitos suuremmoiset,
sillä satovahinkoo meill jo
ennestään,
minäkin noitua saatoin,
mut se vain mun tapani
pahoja karkottaa

perjantai...

perjantai on
pyhäpäiviä kevyempi,
sillä silloin  suuremmat velvotteet
laukeavat ja voi viikonloppuun itseään ujuttaa,
siellä usein monta mukavaa,
tavaksi tulluttakin,
mut
ylläritkin mukavasti sinne mahtuu,
perjantaisinhan ihmismieli huohahtaa,
viikon askareet raukeaa, siksi perjantaisin
hyvinmielin kuljetaan ja velvotteille heilutetaan

murjotututtaa...

ei koko elämää voi
syyttää,
jos pieni hetki
joskus murjotututtaa,
sillä nekin sinne kuuluu

syksyn katse....

syksyn katse talven yli
katsoo,
kurkottaa suven suloja,
mutta katse joutuu talven yli
hiihtelemään,
keväthankisilla laskettelemaan,
siksi syyskatse on  hymyileväinen,
onhan hällä syysomenoita sylinsä täys

syrjään heitetty...

syrjään heitetty
tulevaisuus on rakkaudetonta
elämää,
joka on luovutettua
elämää,
jota jaksaa elää,
koska
mieli odottaa aamuauringon
hymyä

Urheilu....

Urheilu on
Reippaiten nuorten
Juttu

Teonsana...

Rakkaus on
Teonsana

Väinämöinen....

Väinämöinen soitteli
Kannelta,
Hän lumpeenkukalle
Sitä soitteli,
Sillä se oli
Väinämöisen mieli kukkanen

Syksy....

Syksy antaa
Luvan unelmointiin,
Sillä kesällä vain mentiin

Yksi maailma.....

On vain yksi
Maailma,
Siksi emme muualle
Voi muuttaa

Susi on hallituksen suojelussa.

Susi on luonnoneläin,
Siksi sitä
Hallituskin suojelee ja
Vihreät varjelee,
Mutta lammasfarmari
Toista aattelee

Et oo äitees lapsi...

Et ole
Äitisi
Lapsi,
Et isäsikään,
Mut älä syytä itseäis,
Sillä
Tämä on äitees tahto

Kapiaisen perillinen.

Kapiaisen pennulle
Kuuluu
Luontsisetuna
Korkeakoulupaikka

Liian tyhmä....

Liian tyhmän ei
Kannata
Opiskeluun satsata,
Vaan
Hänen tulisi sen sijaan
Poliittisiin järjestöihin joutua

Allergiat.....

Allergiat syntyvät
Liiallisesta
Puhtaudesta

Puolustusvoimat...

Puolustusvoimissa
Ei ole kaikki
Kunnossa

Puhekyvytön....

Ihminen jolla
Ei ole
Mitään on
Puhekyvytön

Hyvä...

Vaikea ei olla
Hyvä,
Vaikeaa on sen
Näyttäminen

Sumuttumaan...

Syys
Saa mielen
Sumuttumaan

Leskenlehti....

Leskenlehti ei
Syyskeleillä liehuttele,
Sillä se on kuurankukan
Vierasilla,
Koko talvenselän siellä kyläilee
Ja kesäsäillä se jälleen kukkaansa
Puhkeaa

sananvapaus...

sananvapaus ei
poliittista päättäjää
useinkaan
miellytä, siitä
on suutahtaneet
sipilät ja trumbitkin

Eu:n aika...

Kellot käyvät pian
Koko
Eu:ssa samaan aikaan,
Mutta muuten
27:n tahtiin

torstai 30. elokuuta 2018

hallitus on suvaitsevainen...

hallitus on suvaitsevainen,
ensialkuun leikkasi
rahat koulutukselta
ihan olemattomiin,
nyt
julistaa satsaavansa koulutukseen
antamalla 10% siitä mitä otti pois,
lupsakasta touhuu

valokuvat...

katselin valokuvia,
menin vuosikymmenten taakse,
alkuajoille,
elämä on kampautunut
uuteen uskoon,
rakennukset uusimpiin
vaihtuneet,
ihmisten asusteet
sutjakoituneet,
mutta minä vanhettunut

kuntapäättäjä...

kuntapäättäjä säästää,
säästää niin tehokkaasti,
että vain kunnatalon
vaakuna jää

kuntapäättäjän täytyy
tuhlata,
tuhlata ihmisten hyvinvointiin,
sillä tämä tuhlaus luo
elinvoimaa

kuntapäättäjän ei tulisi olla
ennakkoluuloinen maatiainen,
vaan hänen täytyy uskaltaa
kurkata kaikkeen mikä
kuntataloutta piristäis

kaikenlaisia päiviä...

elämässä on kaikenlaisia
päiviä,
sellaisiakin,
joita haluat
elää

rajattu demokratia...

demokratiat
vievät yhteiskunnat täystuhoon,
ellei se ole
rajattua

yhteinen laidunmaa tyhjenee nopeasti,
kun kaikki siellä laiduntavat,
siksi rajoitukset on paikallaan

tästä rajatusta demokratiasta
syntyy köyhiä ja rikkaita,
mutta meidän on näin
vain elettävä

demokratiat...

demokratioita on
monenmoisia,
toisissa vain
ihmiset paremmin viihtyvät

keskiyö...

keskiyöllä on kevyempää,
sillä päivä jäänyt
ja
tulevaan on viellä aikaa,
siksi tähdetkin niin kevyesti
leikkii ja kuu niitä jallittaa

koira..

koira on ihmisen
paras kamu,
se ain
tervehtii ja perään haukkuu,
odottaa ja välipalaa enemmän,
koiralla on viisaat silmät ja heiluva häntä,
se lähtee mieluusti lenkille ja joka heinän kortta
haistattaa

konsensus...

ihmissuhteissa ei pitäis kiivastua,
ei tehdä äkkikäännöksiä,
sillä mielet tasaantuu, kun hiki
otsalta vähenee

ihminen elää tunteiden ja järjen
taluttamina,
ilman toista ei olisi toista

sen minkä järki kieltää,
sen tunne sallii,
siksi ihminen tekee
yleensä
huonoja ratkaisuja,
kun konsensuksen valitsee

monet mielet...

maailmassa on monta
ihmismieltä,
on tyynenpää,
on kiivaampaa,
mutta jokainen on yhtämieltä,
että sovussa pitäis
riidelläkkin

Bussikuski....

Bussikuskin
Täytyy kestää paineita,
Hänen on pärjättävä kelillä
Kuin kelillä, eikä ajosuorituksiin
Saa vaikuttaa mikään mielentila

Peruna....

Peruna on
Peruselintarvike,
Jota nykyihminen ei
Tunne

Hyvämieli....

Hyvämieli ei
Itsekseen tuu,
Vaan se tahtoo
Hyviä tekoja, joille
Iltaaurinkokin hymyilee

syys...

syysilta tarjoaa
liekinverran tunnelmaa,
se tarjoilee sen illantullen
pimentäen päivän taakseen ja
pian se tyynyttää päivänolijan
unimaille makoisille

jokapäiväisemme...

ihmiselämässä kaikki on
mahdollista,
kaikki,
mutta turhaa,
sillä vähällä me selviämme,
tarvitsemme vain
jokapäiväisemme

uni...

silloin nukun hyvin,
kun
mieleni on kevyt,
niin kevyt,
että
unenikin hymyilee

oikiassa...

ei ihminen ole aina
oikiassa,
ei useinkaan,
mutta joku on,
usein

arvokasta....

arvokasta ei ole
arvo omaisuus,
arvokasta on sielun
hyvyys,
joka ulospäinkin
suuntautuu

kokoni...

maailmani on niin suppea
etten keltään mitään vie,
kohdatassammekin
väistän,
sillä minulle on tärkeämpää
elämämässä miten voin, enkä
siihen tarvitse kaikkia tiloja,
en kokoani suurimpia etuja,
en, vaikka monesti se helpottais

luotettava...

en arvosta mitään niinpaljon,
kun luotettavuutta,
en
mitään

kulttuurierot....

on kulttuurieroja,
on huolimattomuutta,
on vastuuttomuutta,
sitä ja tätä kokematonta,
näin
tänäänkin jouduin toteamaan

palkallaan rikastunut...

kukaan ei palkallaan
rikastu,
vaan siihen tarvitaan
lisää
palkkoja,
palkkoja joita muut tienaavat

politiikka on...

politiikka on
kieroa peliä,
siksi olis pareen, jotta sovussa
sovittas

faaraot...

faaraot kuolivat sukupuuttoon,
koska eivät
muita suudelleet,
kissojaan
vaan

siksi nykykansakunnan täytyy
oppia heistä,
ettei sisäsiittoisaksi kannata
heittäytyä,
eikä kotinsa alle
entisiä hautailis

järvenselkä...

syys antaa
kumisaappaille etuajo-oikeuden,
sitä lätäköt väistävät
ja
ruohontupsut märkäset,
kumisaappaisiin ei
vesi luraha,
jollei ihan järvenselälle mee

suo...

suolla aika
tuoksuu,
suopursu eiliseltä näyttää,
poimin
karpalon,
kirpeä, mutta ei elämän mauton,
astelen varoen,
sillä
olen ylikypsä,
kuntaas kurki tanssii kevyesti

kesytetty...

ihminen on kesytetty
eläin,
jotkut
vähemmän vain

toimeentulevat...

jotkut tarvitsevat
paljon ollakseen,
toiset
omillaan toimeentulevat

onnellinen...

jos haluat olla onnellinen,
ole oma itsesi,
eläkkä katsele
näyteikkunoihin

yhdet asiat...

yhdet asiat johtavat
toiseen,
siis pysy
liikkeessä

nato on mennyttä...

nato on
mennyttä
maailmaa,
tänään kasataan
euroopan kriisinhallintaa,
joka perustuu jäsenmaiden vahvaan
puolustustahtoon

heikkoa ei saa jättää...

heikointa ei kannata
jättää,
sillä hän on
lenkeistä merkittävin

vaivatonta...

vaivattominta on tunnustaa
tosiasiat,
sillä niiden kieltäminen
väsyttää ja viimein
vaimentaa

maailmantalous...

nyt maailmantalous on suotuisaa
suomelle,
siksi
sitä täytyis huomiseenkin varastoida,
sillä pian maailmanmeret
myrskyävät ja meidät kauaksi jättävät

luonto...

luonto on meille läheinen,
niin läheinen,
ettemme
sinnepäin katso,
vaan tunteemme toisaalle vie,
vaikka luonto olis
ihmisen lähin

mutkan kautta...

ihminen on syntynyt monen mutkan
kautta,
hänen esiisänsä ovat jopa puitten
latvoissa keinuneet,
väinämöisen kanssa
kiljua kipanneet,
hallaöinä kokkoja tilustensa
nurkilla poltelleet

ihminen on monen
mutkan
mutka,
sillä hän itsekkin toiseksi
ihmiseksi jalostautuu

keskiviikko 29. elokuuta 2018

pelle...

mun ystäväin
pelle on syntynyt
buntsabissa,
siellä hän varttui, mutta
suomeen tarttui ja täällä
bitsoja paistaa,
janojuomia juottaa ja
kävelee ees taas,
sillä hän on
pitkänmatkan
kulkija

intia..

intia on kaukainen maa,
siellä on buntsab ja delhi,
siellä asui indira candi ja
se rauhanmies,
josta tykkäs koko maailma,
intia on iso maa,
mutta siellä ei oo yhtään
saunaa

puoli ikkäin

syysmusta tienpinta
ja täysikuu,
matkani yönselässä pohjoiseen
vie,
samoilla silmillä takaisin tuo,
sillä olenhan
rahtari suomenmaan

tienpinnat tuttuja on,
liittynät ja valottomat
alikulutkin,
monessa mutkankohtaa
tapahtumia on taipalellain,
joka on jatkunut puoli ikkäin

viellä olis muutama vuosi
jäljellä, ennenkuin
ajohanskat naulaan nakkaan,
enkä sen jälkeen katso
almannakkaa,
sillä aion leppuutella
väsyneitä silmiäin,
kulunutta selkääni vain

Elää....

Ihminen ehtii
Elinaikanaan
Syntyä ja kuolla ja niiden
Välissä elää

melukas...

yönmusta taivas
ei
tähden tähteä,
ei kuutamon tunnelmaakaan,
onhan syysyö,
jolloin tuulikin tyyntyy,
ei henkäyksen henkäystä,
vain itseni,
mutten rohkene hiljaisuutta
hajalle yskiä, sillä yöllä on
tummat vartijansa, jotka eivät
melukkaista tykkää

luonnonlintu...

luonnonlintu
etelään lentää,
Sillä
pukunsa on kesähelteinen,
eikä se tulipalopakkasissa
tarkene, vaan viluksissaan
hytisis ja lauluäänenensä
kadottais,
mutta kevään tullessa se
takaisin liitää ja koivunoksallani
mulle mukavia laulelee

Velkaa...

Siirtomaavallat
Ovat
Yhäkin velkaa

meen metsään kun ahdistaa...

metsään menen,
kun
mieltäni ahdistaa,
sinne kipuan, kun haluan
elämäni järjestykseen,
meen ja oon, eikä minun siellä
tarvitse itseäin esitellä,ei anteeksi pyydellä,
vaan luonto pyytää hetkeksi istahtaa,
toviksi,  seisahtaa,
siellä saan sielunrauhaa, sillä
sieltä täytyn elämän hyvästä,
ikihongan lämmmöstä,
sammaleen tuoksusta ja muurahaisen
tervehdyksestä,
siellä vaikeuteni ratkeavat, kun katson
luonnon pienempien vaeltavan sammalvuorella,
siellä ratkeavat luonnostaan mielenrauhan salat

Kutistuu...

Ihmisen paranee
Vanhetessaan,
Ellei kutistu
Liikoja

Työ...

Työ on
Itsetunnon mukavaa,
Vaikka silloin tällöin ramasee,
Eikä sitä tehdessä
Mieli ain hymysäsuin

Iltapäivä.....

Syyskuinen iltapäivä
Työmaalla,
Olo on hieman utuinen,
Sillä illat hämärtyy,
Aurinkokin aikaisemmin mailleen laskeutuu,
Eikä västäräkkikään keväänlailla
Herrastele

Uimahallin lusmurit..

Uimahallissa
On
Vapaauimareita,
Pääomillaan eläviä
Pintaliitäjiä

Verot...

Hallitus lisäsi
Verokikkailua,
Nyt mäkin köyhtyä
Haluan

Ykkönen....

Tuhat on iso
Luku,
Mut
Alussa se oli
Pelkkä
Ykkönen

huomiseen...

syys luo hetkenverran
aikaa sienimetsässä
vaeltaa,
hyvänmielen verran,
sen hetken,
jolla menet pitkät pätkät
huomiseen

kuutamoo...

ihminen viilentyy,
kun ei katso
kuumottavaa kuuutamoo
talvipakkasten aikaan,
sillä silloin kaikki
tunnelmat ihmiseen tarttuu,
tarttuu niin, että otsa kuumotuu
ja unelmat villiintyvät lapin hangille
laskettelemaan

jos unohdat...

jos unohdat,
ei haittaa,
sillä se tuskin
elämäsi tärkein

ihmisen päähän ei kaikki
mahdu,
ei ainakaan
jonninjoutavat

mahdollisuus...

elämä on mahdollisuus,
kaikki muu
joutavaa

menetettävää...

kun ei ole mitään
menetettävää,
sitä tulee sanottua
suorempaa

maaseutu tarvitsee uuden etumiehen...

koska puolueet
maaseudun hylkäsivät,
sille täytyisi saada uusi
edunajaja, eikä sen tarvitse olla
loppuunkaluttu puolue, vaan yhteisö,
jolla on selkärankaa sanoa ääneen, ettemme
pärjää ilman elinvoimaista maaseutua, joka takaa
alkutuotannon ja luo työtä ja hyvinvointia koko suomeen

nyystölässä...

nyystölässä aika antaa
hetken
olla,
se ei hoputa ja naputtele
kelonlasia, jotta olis aika mennä

padasjoentie on unohtunut
destialta,
sillä sillä ei ole aikaa
kulkea kuoppaisella tiellä,
jossa montut montuttuu,
eikä ketunpoikakaan enää
voi turvallisesti sillä kulkea

mutta siellä on aikaa,
sitä aikaa, jota meidän pitäisi
enemmän viettää,
aikaa,
jolloin kuulisit itseäsi

siksi tie täytyy saada
hyvään kuntoon, jotta
ihmiset vois luonnonrauhaan
saapua

päijänne...

päijänne ei elätä koko
maailmaa,
mutta se halutessaan
voisi sitä
virkistää

afrikka...

afriikka ei ole enää
alkuihmisten
kotimaa,
sillä se tulee olemaan huomisen
hyvinvointinen maanosa

siksi sinne kannattaisi
ajoissa
investoida, sillä huomenna
sen tekevät
muut

pahassa...

pahassakin on hyvää,
ainakin senverran,
että se hyvää
korostaa

toisinpäin...

kuljet muiden mukana,
sillä niin on
vaivattomampaa,
jotkut kulkevat omia polkujaan,
kun tahtonsa ei ole
alistunut ja haluavat
toisinpäin

ilmastonmuutos...

olemme kokeneet kuivuutta,
olemme menettäneet
sadon,
olemme huomanneet ilmaston armottumuuden,
joten meidän tulisi ymmärtää
heitä,
joilla ei satoa ole ollut vuosiin,
siksi
ympäristökysymykset täytyy
ottaa maailmanpolitiikan kärkihankkeeseen

äänestän henkilöä...

tulevaisuudessa
ei äänestetä
puoluetta, vaan ihmistä,
ihmistä,
johon luotetaan, jota voidaan
tavata vaalienkin välillä,
ihmistä,
joka tuntuu ihmiseltä,
heikkouksineenkin,
mutta hänellä on puoluetta enemmän
arvostusta, joka ei ole
mitäänsanomattomuuksilla kuorutettu,
eikä valheilla
siloteltu

tiistai 28. elokuuta 2018

tärkeät ihmiset...

tärkeillä paikoilla olevat
ihmiset
kävelevät varoen,
niin kissantassun pehmoisesti,
jottei se
puolipoikkinaista ääntäkään
vahingoittais

hyvyys...

hyvyys on ankaraa,
sillä siitä voi
vajota
alas,
kuntaas kurjuudesta voi aina
parantua ja hymysuuksi vaihtua

ranska...

ranska on
edistyksellinen
yhteiskunta, niin
ihmisläheinen, ettei
sille monikaan keljuile

vaalit...

vaaleissa syntyy
helposti väärinkäsityksiä,
siksi monet niitä
väistävät,
jottei mieli pahottuis

luonnonkala....

helsinki on
lätäkön rannalla.
rutakon, jota valtamerilaivat
kyntää,
mutta siellä ei tahdo luonnonkala uida

yrittäjä...

yrittäjä on
paljon varjona,
sillä hän yötpäivät
hommia häärii, eikä
kuvaansa  tahdo  ehtiä

marssinut...

en ole paljon marssinut,
en vaikka oon elooni
pitkänmatkan talsinut,
ei oo huvittanut
tahdissa mennä,
sillä intti sen
kitki ja vappumarssit
itketti

jätevesiasetus...

kuka keksi jätevesiasetuksen,
ken lie,
mutta saihan tuo
kummajainen tolkunmielen,
sillä
nyt jätteet lorisevat kuten
ennenkin,
mutta joillakin mihin sattuvat

syyskukka...

syyskukka hymyilee,
sillä
syys on sen aikaa,
sitä ei kesätuuliset ihmiset
maljakkoon poimi,
eikä kiihkeät mehiläiset
imeskele

uusi ihminen...

uusi ihminen on aina
ennakkoluulottomampi,
kun
kauan paikallaan
ollut

afriikka...

afriikka on
suomalaiselle yhteiskunnalle
tulevaisuuden elinkeinovaltti,
siellä on niin kuivakasta, että
meidän kylmäkoneet kauppaansa
tekis,
terveystuotteet kaupaksi kävis,
sinne myös koivupuuntaimenen
istuttaa vois,
kunhan sen kasvamaan sais,
mutta sehän hoituu, kun
syvän kaivon kaivais ja siitä purosen
pitkin aavikkoa kaivelis

konseksuksen lapset...

ei pahasti sais
sanoa,
mutta he eivät muuten kuule,
eivät,
sillä ovat
konsensuksen lapsia

vihreäliike ja keskustapuolue...

vihreäliike ja keskustapulue
niityllä tanssivat,
toinen ei tahdo
nurmea talloa,
toinen ei kyntää,
sillä valtiovallan täystukihan turvaa

silloin, kun ville komsi
nauloja puuhun hakkas,
soinninvaara kaivurin telaketjuun
lukitsi,
silloin oli
koijärviaikaa, eikä silloin
presidentin veljenpoika paljon
luontoakaan aatellut

keskustapuolue eli noihin
aikoihin ahnetta aikaa,
niin ahnetta, että suot ojitti, viljapellot
paketoi,
tukipaketit valtiolla teetättivät ja sitten
pöhöttyivät kuvittelemaan elämän soljuvan
painollaan, hehtaari hehtaarilta

sitten tuli EU ja kaikki muuttui,
keskustapuolue oli ensimmäinen joka hurrasi
ja allekirjoituksellaan
kotimaisen maataloustuotannon
kesannoitti,
sitten tuli myös vihreiden
kullankaivuun ajat,
nyt hypitään ydinvoimaloiden
lauhdevesialtaissa ja turhan etanaa
kanniskellaan pitkin
iltaravintoloita, joissa he maailmaa
ilta illan perään parantelevat

kokoomus voi hyvin,
sillä se ei
supattele,
vaan käsikynkkää
kummankin kaa kulkee,
muut
herttapuolueet kulkevat ajan jäljessä

puolipyöryksissä...

tavallinen ihminen
on
puolipyöryksissä,
kun
kuuntelee
tuota
polittista puheen solinaa,
selvintä olisi sanoa, että äänestä minua,
en susta sen enempää
välitä

palvelut maksavat...

palvelut maksavat ja niitä
käyttävät, jotka eivät
niistä maksa


pomomiehet...

työ on muuttanut
muotoaan,
enää ei savupiiput tuprua,
ei takomot laula, eikä
kirkonkellotkaan joka
kunnassa soi,
sillä
tänään
tehdään työtä etänä,
tänää taotaan kehittyvissä yhteiskunnissa,
joita ohjataan etänä,
tänään meistä on tullut
pomomiehiä

työläinen...

työläinen,
ahkera,
itsensä elättäjä ja
yhteiskunnan huolehtija

keinottelija,
hän joka toisten reppuselässä
itseään kuljetuttaa,
loiseläjänä kulunsa toisilla
maksattaa



kiinalaiset...

kiinalaiset ovat
vikkeliä ihmisiä,
he kipittävät vielläkin
nopeammin, kun japanilaiset,
sillä heitä on niin monta, ettei
ole vara jalkoihin jäädä

he tekevät paljon tavaroita,
siksi heillä ei ole aikaa
niitä itse suunnitella,
vaan hieman duunailla
ja miljardien myyntierissä
tuotteen alkuperämaahan
halpahalleihin kaupattavaksi

tietosuoja...

tietosuja arveluttaa,
se on arveluttanut
aina,
vaikka ennenaikaan ei salasanoja
lainkaan,
vain rolliakat ja kylän kollikissat

tänään tarvitaan
salasanaa jo koto-oven lukkoon
ja
maksaessais kaupankassalla,
tänään salasanasi on
minäsi

ennenvanhaan oli vielläkin tarkempaa,
naapurit ties mitä
postia saat,
mistä tuut ja mihin meet,
paljonko tienaat ja kulutat

kevätpuroset...

kevät ei ihan heti tuu,
vaan siihen tarvitaan
syyskuu ja talven täyskuu,
lumikinokset ja talvisäät,
vasta sitten aukeaa kevätpuroset

ihmiset sullotaan...

ihmiset sullotaan
kaupunkeihin, vaikka
luonto kutsuisi elämään,
ihmiset yskivät kaupungeissa
samaa yskää ja unettomuutta, sillä
nukkuvathan he vierekkäin ja päällekkäin

ydinvoimalat...

ydinvoimalat ovat ovat
vähäpäästöisin energiamuoto,
siksi sitä kannattaa
suosia

ilmastomuutos nykymenolla
jatkaa tuhon liekkiä,
joten
hiilikasat vaihtukoot
ydinvoimaloihin

yksinkertaistaa...

ihmisen kannattaisi
yksinkertaistaa
elämäänsä,
hänen kannattaisi hetkeksi
olla vain välttämättömissä

turha on kuluttavaa,
se maksaa,
ja siintä ei luontotalous hyvin voi,
sillä turha
maksaa,
turhaan maksaa

joukkoliikenne..

ennenmuinoin joukkoliikennettä
tarvittiin, kun
yksityisautojaautoja ei ollut

tänään niitä tarvitaan,koska
kadunkulmat pakokaasuista
täyttyvät, eikä luonto
luonto hyvin voi,
ei kuutamot eikä
hyväntuulen tuomat
henkäykset poskipäille
saavukkaan

olomuoto...

joskus on virkistävää
olomuotoaan
keventää
olemalla itsenään,
kulkemalla omia teitään ja vihellellä
kun siltä tuntuu

hallitus soppaa keittää...

hallitus soppaa keittää,
sitä monen suuhun riittää,
mutta ain ei kaikki tykästykkään
ja
siitähän se poru mauttomin

mutta tärkeitä on että
enemmistölle maistuu,
sillä
nämä mauttomat maistelijat kyllä
viimein nälässään makuun mielyttyvät

jäämeri sulaa...

kun jäämeri sulaa,
silloin järvenpinta
nousee ja mummolan
laituri siihen peittyy,
silloin rantaviivaa
jokaiselle riittää,
mutta arvotontahan tuo lie,
jos kesämökkikin kelluu ain

lomat lusittu...

syksyllä lomat
on
lomittu,
ja monet pahat omittu,
joita talventullen karsitaan,
jotta uuteen kesälomaan mahdutaan

pakolaisvirrat...

pakolaisvirrat syntyvät,
kun ympäristö saastuttuu
ja siitä johtuen aavikoituu,
nälän kanssa avioituu ja
häämatkalle
pohjoisen vihreille
niityille
jalottuu

suurvaltapolitiikka...

suurvaltapolitiikassa
pienet hyvät maat
merkitsevät vain
etupiirin verran

matka...

pidempää matkaa ei ole,
kuin epätoivon matka
kotiin,
jossa ovet suljetut,
sen raskaampaa matkaa
ei lienekkään

Politiikka....

Politiikka voitelee
Työnantajiaan,
Äänestäjiään,
Lupaa ja kumartaa,
Mutta viimein
Pyllistää

Totuus...

Totuutta ei
Ole,
On vain
Siltä tuntuvia

Kohtalontoveri....

Yksinäinen katsoo
Usein peiliin,
Sillä siellä hän kohtaa
Kohtalontoverinsa

Sinä...

Sinä,
Sinut minä
Tunnen,
Syvemmin

Kuu...

Kuu antaa minullekkin
Ystävän,
Varjoni

Sovin....

En paljoa oo,
En vähästäkään,
Mutta
Ihteni verran,
Sen verran että itseeni
Sovin

pihakeinu...

elämän riemut
pihakeinussa keinuu,
siinä lapsuuden pihapiirissä,
jossa ei huolen häivää, vaan kaikki
hyvää päivää,
aamusta aikuisuuteen

Suurmiehet...

Suurmiehet
Ovat kotoisin
Aroista kodeista

saatattaa...

syksy tulee suven
saattamana,
se satoaan antaa ja sitä
talven varalle kantaa,
syysillat sytyttävät tunnelmat,
niitä joita pitkin suvea koettiin,
ilman syksyä ei kevätkään vihertäis,
sillä sekin syksyn sadon pitkän talven yli
saattattaa

Hetki...

Hetki on ikuisuus,
Tahi
Ohimenevä tuulahdus,
Sillä sitä tunteet
Ohjaavat

ilonkyyynelten...

olen monen murheen
kokija,
ilonkyynelten vuodattaja,
mutten koskaan
ole vihalle altistunut,
vaikka se syliini monesti
tahtoikin

nuoruus...

olen jo niin iäkäs,
että tunnen nuoruuden,
tunnen sen elämänkipinän, joka
nuorta ihmistä juoksuttaa
kivulla ja rakkauden kivuilla kasvattaa,
tunnen ne yhäkin,
siksi sulle hymyilen,
Sillä
selvisinhän minäkin

ohikulkija...

kuuntelet olkasi yli,
et katseellasi
silmiini katso,
olenhan sinulle ohikulkija,
vaikka mielihyvin
luokses pyysit

Esun Runot ja Mietelmät: itsessään...

Esun Runot ja Mietelmät: itsessään...: ihmiset turhaan kauaksi menevät, sillä heidän kaikki on lähempänä, ihan itsessään

itsessään...

ihmiset turhaan
kauaksi menevät,
sillä heidän kaikki
on lähempänä, ihan
itsessään

usvainen...

kesälaitumet hiljenneet,
sänkipellot jääneet
ja kesäasukkaat porttinsa sulkeneet,
onhan syys,
jolloin muuttolinnutkin
matkoihinsa menneet ja jäljelle
jäivät sänkipellot ja ketunpoikanen,
jonka mieliaikaa on usvainen syys

räystäs...

syyspäivä ei suuria
supattele
vaan se sieniä kasvattelee
ja
räystään alusilla ihmisiä pitelöö

Ajoissa....

Kun ajoissa meet,
Saavut ajoissa
Ja
Sulle jää aikaa
Myöhästymisiinkin

koulu..

et kouluun olis
tahtonut,
mutta
sinne sinut patistettiin

siellä opit sait,
kutenmuutkin,
siksi samoja selityksiä
yhä
haette

alkuihminen kuoli
takianne sukupuuttoon,
sillä hän oli
uppiniskainen ja tahtoi
vain päivästä päivään
puitten latvoissa lymytä

ilostuu...

ihminen ilostuu
kevyesti,
joskus ihan murheenkin
kannattamana,
sillä ihminen kaipaa niitä hetkiä,
jolloin olantakaa
naurattaa

jotkut päivät

jotkut päivät menevät
itsestään,
jotkut
työntämällä  aamusta
iltaan

liian kokematon...

liian kokematon
on turvallisuusriski,
liian vanhakin,
mutta ammattitaitoinen pärjää
vaikeuksissakin

kuljetushommat...

kuljetushommissa on
syytä ajopelit ja kuskit
hyvin katsastaa

vaikeudet...

vaikeudet ovat
seurausta, joita et
ole muistanut,
ehkäpä olet ne sulkenut ovesi tuolle puolen,
ehkäpä,
mutta ne eivät sattumalta tule,
sillä niillä on asiaa,
jotka haluavat sinun pysähtyvän

Bussialan ammattilainen...

Ammattilainen hyvin
Taitaa,
Sillä hän varautuu
Muuttuviin olosuhteisiin,
Siksi hän
Ajoissa kerkiää

Onnettomuudet sattuvat
Useimmiten
Huolimattomille
Ja
Henkilöille jotka menevät
Mistä aita on matalin

onnettomuudet...

onnettomuudet johtuvat
virheistä,
ne tapahtuvat laiminlyönneistä ja
olosuhteista,
sillä onnettomuudet
viihtyvät välinpitämättömissä
olosuhteissa

kokematon arkuuttaan
hiemanennen jarruttaa,
kokeneempi
varmuuden vuoksi

maanantai 27. elokuuta 2018

arki...

arki on jokapäiväistä,
silloinkin, kun
on pyhäpäivä,
sillä se ei pyhity ilman arkea


hylätty...

teet elämäis töitä,
sitten sinut sivuun
potkaistaan,
tunnet, kuinka
hylätty voitkin
olla

ajallaan...

syksyllä aistit sen
miksi
jokainen
ajallaan

yleistäminen...

yleistäminen
on
väärin,
sillä yhden tekemät jutut eivät
keskimäärinkään
yhteen sivulliseen taivu

maaorja...

ihminen oli aikanaan
maaorja,
sitten jalostautui
ja jalostautui
markkinoitten orjaksi,
toivotaan, että evoluutio
jalostaa yhäkin

välitä...

ihminen ymmärtää välittämisen
merkityksen, kun
se
kohdalleen
sattuu

hyvä ihminen...

puolet elämästääme menee
hukkaan, kun tönimme
toisiamme

jos tukisimme ja auttaisimme,
hymymielin
murheetkin kestäisimme,
olisimme enemmän

kilpailu on hyvästä,
mutta se ei ole hyvästä,
että hävinnyttä ei eteenpäin
katsota

ihminen, joka ymmärtää
on monta ystävää,
herraa ja sen
orjaa,
selaisia ihmisiä on paljon,
lähes
on jokainen on sellainen,
muttei rohkene asenteistaan
irtautua

päivät menevät..

päivät menevät,
muistoiksi
kerääntyvät,
mutta uudet jo puolenyönaikaan
koputtavat,
laske sisään suosiolla
jatka matkaasi, sillä pian sekin muistoihin kerääntyy
ja
päiväsi vähentyvät,
muistoiksi täyttyvät

puhtaat kasvot...

puhtailla kasvoilla
voi
miellyttävästi kulkea,
voi poiskin mennä,
sillä
niitä kasvoja kaikki
hyvinmielin katsoo

rosmon leima...

kansansuosioon
päästään
miellyttävillä teoilla,
sinne yletään myös muilla avuilla,
muttei koskaan rosmon leimalla

puolitotuudet..

puolitotuuksilla et
maaliin kerkiä,
sillä
olet mehuton,
ja ilman mehuryyppyä et
maaliviivaa ylitä,
sinä poliittinenkin pyrkijä, jolla
on mukanaan toisten kulutetut mietteet

syysunelma...

syysunelmilla on
punaiset posket,
aamuraikkaat ilonmietteet,
sillä hän rakastaa luonnonelämää,
sitä aamukosteista varhaisaamua, jota
hän ja hämähäkki yhdessä kutovat

puoliksi...

jos puoliksi elät,
miten voit
itseesi sopia,
kun siellä puolet
mitä lie,
joutavan tie

sunnuntai 26. elokuuta 2018

syys kumartaa...

syys tuoksuu
hedelmiltä ja aamukasteiselta,
syys saa hämähäkinverkon kauniisti
verkottumaan, enkä tahdo sotä rikkoa, sillä
sehän on mestarin luomaa, sellaisen mestarin, joka
ei huutele tehdessään

syys tuoksuu aamulla,
sillä silloin se
ovensa avaa,
yönjäljille kumartaa ja päivänvalon
sisäänsä kutsuu

omavaraistalous...

tämänpäivän ihminen
ei elä
omavaraistaloudessa,
sillä
hän
käy lähikaupassa ja asioi
verkkokaupassa, sekä
pakkasen täyttää
hybermarketeissa

tämänpäivän ihminen
elää
kaupungeissa,
sillä siellä on
helppoa


huomisenpäivän ihminen
palaa maaseudulle,
sillä kaupungit
eivät heitä enää elätä,
sillä siellä ei ole enää helppoa

suomalaisuus...

suomalaisuus on idän ja lännen
välimuoto,
ei mutaatio, vaan niiden välimuoto,eikä sitä
maapalloistuminen muuksi muuta,
sillä niin sitkeä on
tuo suonsilmän kansakunta, joka  kestää
hallanvaarat,
tautimieliset tulijatkin,
pula-ajat ja loistokkaammatkin
kalevalan väinämöisen lapsukaisilla on
ihmeellinen viinapää, joka laittaa kalliotkin
murskaksi,
vihollistavat valtionjohtajatkin
täällä käydessään lupaavat laupeutta
 ylenpaljon harrastaa

vesitihkua...

syysillan katuvalot
lämmittävät
askeleitani, sillä on kylmän tummaa,
vesitihkua ja pohjoistuulta
lähikaupan ovi käy harvakseltaan,
sillä kukaan ei  tarvitse unohtamaansa,
vaan huomenna kaiken hakevat marketista

kierrän tutun lenkin, vaikka
tekis mieli
kääntyä,
mutta jos kääntyisin siitä tulisi
hyvinäkin hetkinä tapa,
joten laitan lapikasta lapikkaan
eteen

vihdoin kotonain,
istahan rappusille,
joka on pysynyt räystäslipan
ansiosta kuivana,
kuuntelen elämää,
tuoksutan ilmaa,
mutten mitään aisti,
sillä
on syysilta, jolloin vain katuvalot
loistavat

käkätin...

ennen tarvittiin
käkättimen puhetta,
tänään sitä
tulee
monesta kanavasta,
senkun vaan tuutteja availet

nykyään ei ihmisen tarvitse puhua,
ei kuunnella, eikä
mihinkään siirtyä,
sillä
joka tuutti
käkätttää yhtä
taivaan kanavaa

sukupolvet...

ihminen ei kuole ennenkuin
toinen syntyy,
siksi samat jutut
sukupolvesta toiseen
siirtyy

maaseutu autioituu...

maaseutu autioituu, kun sitä hallitsevat
vanhat suvut ja karut talousluvut,
vaikka kaikki olisi
helppoa eläväisemmäksi
muunnuttaa

uutta verta kunnanvaltuustoon,
ikivanhaakin, mutta
siellä eläköityneet menkööt
mailleen kaavoitetuille

vanhat jutut
eivät uusia idätä,
eivätkä ne tulevaisuutta elätä

liikenneruuhka...

liikenneruuhkat
ovat ajanruuhkaa,
sillä ne aina keräävät
pitkää matkaa, jossa
tunteetkin jonon hännillä
punastuvat, sormikielillä
puhuvat,
sillä niin on liikenneruuhkat
eläväisen kulkevaa

levon varjo...

ilta saa
nukahtamaan,
tunnelmissa tyynyttymään,
sillä yö tarjoaa levollekkin varjon

syysade...

syyssade tuntuu
levollisemmalta, kuin
juhannuskokolla satanut,
sillä syksyyn se hyvin sovittuu

syys ei ole suuren hurman aikaa, ei ainakaan
juhannushäiden taikaa, ei edes yöttömän yönkään
hetkosii,
sillä
syksy puhuu tähtitaivaineen ja mielenkuvittaa kuutamoineen

bussikuski.

bussikuski on
paljon,
ainakin silloin, kun sattuu

ihminen kuluu,
kuluu, eikä siihen saada
varaosaliikkeistä
varaosia, vaan entisillä kuletaan

siksi
kuljettajan vuosihuoltoja olisi
syytä aikaistaa,
ihankuin
työkalunsakkin

älä syytä ikääntynyttä...

älä syytä ikääntynyttä,
kokenutta tekijää,
äläkkä syytä
mitään,
sillä tilanteet ovat
kohtalon herroja,
eikä siellä ikärajoja
kumarrella,
ei edes vahingon vertaa

kun valot sammuvat...

ihan tavallinen lahtelainen
heppu,
aikansa kuvatuin tuttu,
joka loi musaa syvemmältä, kuin
laulamalla,
sillä hän taitoi sen syvemmältä,
kuvitti tunteen palot ja matkojen
kulut, joita ihmiset elävät, eikä niitä jorinoita,
joita satumaiden tangoissa pallohametetaan,
tänään valot sammuivat,
mutta loistavat vielläkin syvemmän pidemmällä

elät poispäin...

elät poispäin,
elät ja jalkasi väsyvät,
sillä se vaatii kuntoa, sillä
poismeneminen väsyttää

ruishapekko...

ruishapekko on
maukas sieni,
muttei minulle, vaan ukkomuurahaiselle,
joka nauttii sitä
syksyn tähtisillä illoilla,
silloin, kun kuukin
tähtitaivaalla loistaa,
silloin, jolloin elämä
yömyöhässä tanssii

kerkiä...

elämä on aamuja,
hetkiä,
jolloin
en mihinkään ehdi,
vaikka päivä iltaan ehtii,
minä vain aamustani en kerkiä

puhelin...

elämä on puhelimen päässä,
langattoman puhelimen
päässä,
sinne on pitkä
matka,
siksi joudut kovasti
apuasi odottamaan

matkan varrella...

liian kauaksi ei hyvyyskään
kerkiä,
sillä matkanvarrella
sekin laimentuu,
huonoilla tavoilla kulkeutuu

rahat ja muut...

sunnuntain iltapäivät
hiljalleen
käy,
pois on perjantain menohalut,
rahat muut

tulevaisuus...

ajalla on hetkien
valtaoikeudet ja menneitten hetkien
tulevaisuus

aurinko...

aurinko ei väärätä puolen
nouse,
vain sinä olet siirtynyt
eilisestä

lauantai 25. elokuuta 2018

syyskukka...

syyskukka on suvisen
onnen
kukkanen,
se kaihonvärit
lehdilleen rusettaa ja
monen
suvimielen kukittaa

valkoinen orja...

uskollinen orja
avaa asuntonsa
oven
ja rientää
työmaalleen, jossa
hän kruununvoitia
halajaa,
tälle pitkänpäivän
ahertaa,
kunnes iltamyöhään
asuntoonsa palajaa,
hän
valkoinen orja,
sinä ja minä ja muutkin,
jotka on kastettu kestämään

kolera allas...

kauppatorilla on kolera allas,
just siinä pressanlinnan
edustalla,
siinä kuolema kukki
syksyn tummalla hetkellä

silloin oli elämä aluillaan,
vossikat ovelta ovelle veivät,
kuoleman tuliaisia kyyditsivät

elämä oli silloin
hiuskarvan varassa,
mutta kaikki eivät kuolleet,
puolikuolleet ja humalaisen
sekoilevaiset, sillä heitä ei
kolera tavoittanut

maaseutu oli hallanpeittämää,
siksi sinne kuoleman tuliainen
ei kerinnyt satoaan niittämään

maakunnat...

maakunnat ovat
elämän perhetuttuja,
jokivarsien asutuskeskuksia,
mäkimonttujen mökkikyliä,
joita halkoo nelostie,
tahi viitonen,
mutta kuutonenkin
onnen seutuville vie,
puhumattakaan
kantateistä, jotka joka torpan ovelle
vie

luonnonmarjat...

luonnonmarjat ei
salpietarista tykkää,
sillä
ne luomuna
maukkaimmaksi
heruttuvat

ihastelis...

kevättä on haikiaa muistella,
mutta en pystyis
nauttimaan
syksystä,
jollei
sitä ois,
en hiihtelis jängäjäillä, jos en
syksyllä eläis,
satoain korjais,
en tulevaa suvea näkis, jos en
kuurankukkia ihastelis

tyhjäntäysi...

kun olet tyhjä,
olet
poispyyhitty,
hiljainen hetki,
arjeton elämä,
olet, kun et jaksa olla olematta,
sillä olet tyhjä,
tyhjempi kuin tyhjäntäysi

kurkilauma...

kurkilauma sänkipellolla
huilahtaa,
ketunpoika reunoilla päivystää,
sillä
onhan syksy,
poismuuton aikaa

ketunpoikaa harmittaa, sillä
kurkilauma keskellä
peltoa huohahtaa,
eikä sinne
mukaan mahdu

syksy saa muuttolinnut poispäin
menemään,
sillä niin on heillä
suvinen mieli,
jottei se pohjantähden
alusmailla kestäis läpi
kylmän talvisään

kissansalvaja...

kissansalvajan
ammattikunta on
sukupuuttoon kuollut,
sillä kollikissat
on kesytetty

ennenmuinoin salvoit
pirtinpöydän kulmauksessa,
toisessa päässä eukot
pyhäpäiviksi nisua leipoivat

sinä kissasalvaja olit naisten suuressa
suosiossa,
vaikka olit munaton mies,
sillä itsesi kuohit ennen
ammattisalvajaksi tuloas,
siksi olit tervetullut jokahiseen
pirttihin, sillä et ollut isännille
vaaraksi, sillä olithan eunikki,
kissansalvaja


ihmisenpoika...

kitket ja harvenet,
sinä ihmisenpoika,
itket kun ilosi ylimmillään,
rakkautes lakastunut, mutta muistot
häävalssaa yhäkin,
sinä ihmisenpoika olet ertuspoika,
elämän alussa juokset hullunkaarteista
taivaltas ja vihdoin muistojes
haudalle nukahdat,
sinä
ihmisenpoika,
joka olet kaikenmaailman opit oppinut,
mutta elää
taitanut,
sinä keskenjäänyt
eratuspoika

ihminen ja luonto...

ihminen ja luonto,
ihminen, sinne sinä kuulut,
luntoäiteen helmojen lapsi,
pahapoika vekkulisilmä,
olet luonnon yksi olija,
muurahaisen kaveri ja käpytikankin

usein isottelet luonnolles,
karsit ja jätettä suollat,
usein jälkesi näkyvät
pitkän matkan taa,
sitä  kanssakulkijais
hallasilmin katsovat

tekoäly...

tekoälyllä ei ole
ruokataukoja,
ei edes välipaloja, ekä se nuku koskaan,
sillä se on luotu
ihmisen orjaksi,
kalliin  ilmaiseksi

karu...

karu luonto ei paljon tarjoa,
siellä vain
tarpeellinen kukkii,
syvemmältä sykkii,
sil
karuuden
kauneus katseesi pyrkii

askelten määrä....

elämässä ei ole yksiä
asioita,
eikä hetkiä,
jotka eivät huomiseen
vaihtuis.,
elämässä on hetkiä,
jotka eivät lupaasi kysele,
eivätkä askeleitesi määrää

nella on judotyttö....

nella on judotyttö,
tatamien komia kaunotar joka
ottelusta otteluun rientää,
välillä voitot ja häviöt
kohtaa,
mut
siintä hyvämieli koittaa,
kun hän
tatamilta tatamille rientää

onnettomuudet...

onnettomuudet eivät
ole tarkoitettuja,
vaan ne tulevat
kohtalonoikkujen
huolimattomuudesta,
ne saavat alkunsa
pienistä asioista, jotka
surumieltä jättävät

askeleet...

elämä on otettuja askelia ja
ottamattomia,
on ihan sama,
sillä perille ihminen
ain
kerkiää

viittä vailla...

viittävailla olevat
asiat ovat
tekemättä,
jämpti on näin

tunnelma....

tunnelma syntyy
mielialoista,
etäisen painavista
tahi
ilonmielen
läheisistä ja
tyhjänpäivän hetkistä,
tunnelmaa voi latistaa tahi nostattaa,
sen voi myös hetkeksi
seisauttaa,
sillä niin joustavaa tuo,
hitto vie

pitkänmatkan juoksija....

pitkänmatkan juoksija
on sutjakassa kunnossa,
hällä ei oo ylimääräistä
kannettavaa,sillä muuten
matka hitaammin hoituis,
pitkänmatkan juoksijat eivät
hymyile, sillä sekin varjonsa
lois ja tasatahtiin vierellä juoksis

iltapäivä...

iltapäivä
kylellen vierähtää,
pois päivän riennot ,
menemiset jokapäiväiset,
jäljelle jää herkuista parahin,
illat tähtitaivaan, jolloin unelmat
sulassa sovussa yötaivaalla liitelevät

syystunnelmaa...

syystunnelma
venelaiturissa
virittyy,
pois on kesähelteet,
kalastusvehkeet ja lainelaudat,
jäljellä järvenpinnasta kuvastuu
muuttolintujen parvi, jotka laulaen lähtevät

vaivaton reissu..

linja-autolla suoritettu
matka
on
vaivaton reissu

paineilmainen auto...

paineilmajarruinen auto ei liikahda,
ei sitten millään,
sen oon töissäni kokenut

perjantai 24. elokuuta 2018

potkut...

tämänpäivän ihmisellä
ei ole asemaa,
ei seisakettakaan, vaan hän
elää maailmantalouden
tuulettamassa elinkeinoympäristössä,
jossa potkut tulee, kun pilvimyrskyt
ressua heiluttelee

pitkin matkaa...

ihminen elää
taitojensa ylälaidalla
nykyään,
sillä
hän elää kuin viimeistä päivää,
vaikka on
iänkaikisuuden nuorin ja matkaa olis
ikuisuuden verran

totuus...

ihan kaikkea ei kannata
todeksi
uskoa,
ei
puoltakaan

luontaistuote...

murheet ja tunnekivut
ovat
elämän tauteja,
ne on torjuttavissa
luontaisesti,
hymyilemällä

jääkausi...

silloin meitä ei ollut,
kun kymmenen
kilometriä oli jäätä
päämme päällä,
ihan sinne lentokorkeuksiin
saakka,
silloin oli ankeaa, vain afriikan kärjessä
ihmisen näköinen arasteli

se touhu ei mene ihmisen piikkiin,
vaan
dinosaurukset hoitivat homman
puolestamme

tänään voimme olla
viisaampia,
söisimme sopivimmin,
kutoisimme tasaisemmin ja
kylväisimme hyvää mieltä
runsaammin

jäävuoret sulavat...

jäävuoret sulavat,
merenpinnat nousevat,
ilmasto aroutuu, toisaalla
autioituvat,
luonto synkistyy, taudit puhkeavat,
ihminen on vaihtunut toisiin ihmisiin,
jotka ihmettelevät meidän siivottomuuttamme,
kuoleman kylväjiksi herkästi nimittelevät

maataloutemme tila...

maatalous on hyvinvoinut
omavaraisuuden aikaan,
silloin se piti hengissä,
nyt
on tukiaisten tukiaisia,
mutta silti ei homma kannata,
sillä
me suomalaiset ostamme
halvemmalla pitkin matkojen päästä
viljatuotteita, joiden kasvuolosuhteet ovat
hämärän peitossa ja ennenkaikkea se ei ole ympäristöystävällistä,
sillä lähituotanto on monen asian ratkaisu,
kunhan me vain oppisimme
ostamaan suomalaista känttyä
lähikaupastamme

yhden asian politiikot...

yhden asian politiikot
ovat
turhikkoja,
heitä on joka puolueessa,
eniten kuitenkin
populistisissa

tunnelmoittaa...

ameriikka on valtameren takana,
kiina auringonnousun rannalla
ja
venäjänmaa aina mieliä
kuumottaa,
mut yks on meitä ain lähempänä
ja se on
pohjantähti,
tuo sinivalkoinen tähti,
joka meitä
tunnelmoittaa

kantovesi...

kantoveden aikaan
oli luontaistaloutta,
mansikit ja sianporsaat,
sekä
kanat kotkottavat,
silloin omissa nurkissa
aherrettiin, elämänevästä
viljeltiin,
takametsien puista
ylimääräistä hakattiin,
nyt
kerrostalon hissi tylsästi ees taas

kuntaliitokset...

kuntaliitokset ovat
hyvästä,
ainakin silloin, kun
kunnalta loppuu eväs ja
kunnantalous tyhjää pyörittää

ihmiset pois kortistoista...

ihmiset kortistoista pois,
muttei toisiin kortistoihin,
vaan oman elämänsä hallintaan,
jonka jokainen itse rahoittaa,
mutta verojakin kantaa voi, sillähän suuremmat
hankinnat maksatetaan, kansakunnan perustaa perustetaan

äänestä ,ystävä hyvä...

on ihan sama ketä äänestät,
sillä isänmaamme on yhteinen
ja valitut sille rakentavat,
mutta jos tahdot hyvän politiikon
itseäsi edustamaan,
äänestä ihmistä, joka näyttää
ihmiseltä,
kaikkine puolineen,
jos ehdokas herättää luottamusta ja
hyvänpäivän leikkiseltäkin, se on hyvä
piirre,
sillä politiikassa ei ryppyotsaiset
saa paljoakaan aikaan

ammattimies...

ammattimiehen nimikettä ei pidä
kokemattoman käyttää,
sillä ammattimies kypsyy
ajansaatossa

keisarit...

ennenvanhaan kuningasta palvottiin,
tsaarille kumarrettiin ja sitten
urkille hyvätpäivät tervehdettiin,
tänään
kahellaan ja joskus hieman
palellaan, jos naapureiden keisarit on
johonkin suuntaan kallellaan
ja
ovatko heidän vatsansa pullollaan

valomeri...

laitapuolenkulkija
tuntee
elämän nurjat puolet,
hän ei katuvaloihin eksy,
sillä hän tuntee niiden
häikäisevän katseen ja kelmiluontoisen
varjonsa,
siksi hän syrjemmällä
kulkee,
ja pois itsestään valomeret
sulkee

itu...

ihminen on vettä ja
liotettua hiiltä,
ei sen vahvempaa,
mutta hänellä on
päässään itu,
se elämän itu,
jossa itää sitä sun tätä,
mutta usein se oraalle jää

yksinkertaiset värit...

yksinkertaiset värit ovat
aitoja,
ikimetsän tuoksukin on
menneiltä ajoilta,
sillä tänne ei nykypäivä
näy,
ikimetsän sammaleet ovat
vuosisadoissa platioituneet,
kulleron kukka värinsä
komistellut kesäpäivillä,
rakkauden suven hetkillä,
täällä aika senverran seisahtuu,
että istahat mieluusti tervaskannolle,
ja
kuuntelet, sillä täällä aisteista
tärkein on kuulo, eikä ennakkoluulo

syysateet...

syyssateet nukuttivat
aitan ylisillä,
syysilma on lämmin ja vienot
sadepisarat yhäkin
rummuttavat kattoa

tänään sienireissu,
tarusjärven sysimustiin metsiin,
sillä tiedän siellä olevat elämän herkut
ja
koskemattoman luonnon, jota eihinen ei ole
veistellyt

herratuomari...

minä,
elämän arvoton,
minä,
siksi minut noiduttiin,
jumalanselän taa piilotettiin
oon
tänään herratuomari, mutten
tuomitse minua tuominneita,
sillä siihen on oikeus vain
korkeimmalla

muurahainen ajelee teslalla...

muurahainen ajelee
teslalla,
tuolla aurinkon valoisalla
autolla
yötpäivät,
muttei se kaasuttele
kateellisten kohdilla, vaan hiljalleen
ajelee auringon laskua päin

ilot ja murheet...

iloa ja murhetta ei voi
toisistaan
erottaa,
sillä he yhdessä kulkevat,
päivittäin
menevät

Talven varalle....

Syys on puolessa välissä
Vuotta,
Se on hyvissä väleissä,
Kevää  ja kesän kaa,
Siksi se satoaan esittelee,
Talvenvaralle tarjoaa

Aika...

Aika antaa mahdollisuuden,
Se myös korjaa,
Siksi ole ja käy
Ajallas

venäläisten sähköauto...

venäläiset kehittivät
sähköauton,
mutta kovin
tylsän näköisen,
ihan samankokoisen, kun
aikanaan bemarista kopsattu
elite,
tuo juoppuhullu maantien nielijä,
jolla pääsi tuhatta ja sataa, muttei
kukaan matkasta viehättynyt, sillä niin
oli autossa monta oikkuu ja ihme ja kumma ettei
enempi ihmisiä puissa roikkunut

tarpeen verran...

omistaa ei pidä
ylenpaljon,
vain tarpeen verran,
sillä silloin ei synny
toisaalla puutetta,
suurta nälän tunnetta

Onnittelut Presidentti!

presidenttimme
täytti täydet
seiskat,
vaikka ihan poikamaisen oloinen,
no onhan hällä on
elämäntaitoo, sitä joka
elonvoimaa
taikoo


onnea koko kansan
saulille

haavat...

elämässä tulee pintanaarmuja,
joskus syvempiäkin haavoja,
mutta ne kuuluvat ihmisen
arkeen, sillä ilman niitä
emme olla taitais



ihmismielenkielen....

tunnelmat sijaitsevat
mielensopukoissa,
siellä omassa kolosessaan,
sieltä ne tilanteen mukaan
ihmismielenkielen päälle levittyvät,
joskus tansituttavat, joskusen
murjoa jorotuttavat, jolloinkin
ihan levon kannalta pitkittäin
makkuuttavat

värittämää...

syksyllä värit
kirkastuvat,
ne silmissä viihtyvät ja niissä
on elämän loistokkuutta, 
sil onhan
syksy luontoäiteen
värittämää

torstai 23. elokuuta 2018

jokainen....

jokainen päivä on uusi,
vaikka entiseltä tuntuisi,
jokainen aamu on alkuperäisen
ensimmäinen, vaikka olisi herätty
tuontuosta,
jokainen hetki on
ainutkertainen,
sil
toista samanlaista ei tule,
vaikka siltä tuntuis

lääkäri....

tunnen yhden lääkärin,
tahi muutamankin, mut
yksi on jäänyt
parantumattomasti mieleeni

kauppakouluaikaan mulla
oli vähänväliä
kurkun kanssa ongelmia,
oli kipuu ja kolotusta,
usein angiinat sun muut

viimein terveyskeskus lähetti
tampereelle yhdelle
emikraattti-lääkärille,
oli neuvostoliitosta kulkeutunut
tampereelle,
hän kertoi juurtajaksain tupakoinnin
vaikutuksista,
hän kertoili huonnolla suomella
niin, erttä tänäänkin sen muistan

lopetin kessuttelut,
ja siihen paikkaan
loppuivat
angiinat ja muut
kurkunpään taudit


olkipaalit...

viljapellolla olkipaalit
toisiinsa nojaavat,
siintä ne talvenmittaan
lehmien alusille joutavat,
mut nyt se on ketunpojan mielipaikka,
sillä
ketunpoika tykkää paalien välissä
leikkitellä,
sieltä se jäniksenpoikaa kyttäilee,
mutta useimmiten pupu sitä jallittaa

kulkisin....

jos olisin
tarkempi,
kulkisit hitaammin,
päivettyisin syvemmin ja
saapuisin myöhemmin,
mutta mä oon nopsajalka,
pää kolmantena jalkana meen,
enkä aina tarkkaan tiedä mihin tieni
vie, sillä mähän tykkään  menemisistä

haapapuu...

haapapuu viimeiseksi
pukunsa heittää,
sillä se myöhemmin
pukeutui,
sen puku vienotuulessa suhisee, sillä
niin on kauniin ruskainen
asunsa haapapuun

elämänmukavat...

syksyllä
huomaat
illan saapuneen,
päivän lyhentyneen,
syksyllä tunnelmoit villasukissas,
oman tuvan
takkatulilla ja haaveilet elämänmukavia

elämänkoulun kasvatti...

turhasta ei kannata
taakseen kääntyä,
vain hymytuulisesta
ilmestyksestä,
elämänkoulun kasvatista
kannattaa
kuperkeikkaa pyöräyttää
ja taaksepäin katsella

tuomari...

oikiaa päätöstä
ei tuomari koskaan anna,
vaan sen hän tekee
olosuhteiden tuomioina

varas varastaa,
huvista tahi nälästä,
harvoin huvikseen,
joten tuomio olkoon
olosuhteiden luomaa

vasen....

ihminen kallistuu mieluimmin vasemmalle,
kuin oikialle, kuljetaanhan maantielläkin
vasenta reunaa,
mutta politiikassa
hypitään sinne tänne
ja mieluiten oikian tähden

arki...

arki on tavanomaista,
sellaista heräämistä ja menemistä,
kotiin tulemista ja joskus
toisenmoistakin,
tavanomaista, siksi yhä useimmin
pukeudumme
arkisemmin

haavoittuvainen...

siitä on pieni matka, kun
olin
haavoittuvainen,
lyhyt matka,
nyt olen kovettuneempi,
kuoreni kestävämpi,
mutta yhäkin
haavoittuvainen,
sillä olenhan ihminen, ihminen,
jollaisia me alkujaan

hallaa...

jokainen on riippuvainen toisestaan,
siksi on itsensä kampittamista jos
toiselle hallaa
teet

olemme laumaeläimiä,
koulutettuja
eläimiä, joten meidän täytyisi
hyväksyä luonnon lait


suo...

suolla itää
ikuisuus ja sen menneisyys,
siksi ei pitäisi sinne
ojia kaivaa,
eikä
turvetta kyntää, koska silloin ikuisuus
lyhenee ja ilmastomuutos pahenee

kateellinen valittu...

katellinen ihminen ei menesty, koska
hältä puuttuvat kateuden syyt,
taidot ja paketoimisen taidot

pahin kateellinen on vaaleilla
valittu
kuntalainen, jolla ei ole
mitään sanottavaa,
vain toisten
aliarvioiminen,
joka johtaa
hiljaisuuteen ja lopulta
kaiken tyhjentymiseen

yksi elämä...

joillekin riittää yksi
elämä,
toisille siihen ei mahdu kaikki
ja siksi he kukanvarressa
hymyillen kukkivat,
siksi ihmiset heille hyvästi puhuvat
ja maljokkoonsa taittavat

ketunpojan pesäkolo...

ketunpojan
pesäkolo
on
mun haaveinain,
sillä oon aina havitellut
majatalosta, joka olisi tuon niminen

se sijaitsisi nyystölässä,
siis kaikista pois,
mutta sillä olisi elämää,
matkailijan elämää,
jotka luontoa rakastaisivat

pitäisin siellä kunnon bileitäkin,
semmoisia, joissa
jokunen kävisikin
ja
mukavia myöhemmin muistelisi

julkeutuu...

ihmisen ei tulisi olla
turhantarkka
sanomisissaan,
sillä sieltä se jutun juoni
julkeutuu

piruparka...

hyvä tie vie johtaa
paratiisiin,
mutta muut tiet eivät
mihinkään,
vaan ainavaan jatkuvat, eteenpäin kuluttavat,
kunnes
ilta kulkijalle saapuu,
ellei piruparka ensin ehdi

lähetyssaarnaajat...

ihmisen pitää olla vähän
uskovainen,
juuri senverran,
että lähetyssaarnaajat oveen
koputtais

pääkoppa...

ihminen ei ole
nero,
ei tyhmäkään,
vaan ihminen on
laho,
vaikka onkin melkein vettä,
ihminen on tehty monesta osasta,
miljoonista erillaisista viritelmistä,
jotta koossa pysyis, mutta älyä ei
luontoäitee pakannut luomuksensa
pääkoppaan

maaseutu autioituu...

maaseutu autioituu,
kun viljely
ei enää
maita,
mutta maaseudulla on
monta muutakin akvititeettiä,
siellä voi potkasta tyhjääkin

kiinalaiset...

kiinalaiset valloittavat
maailmaa
tusinatavaroillaan,
mutta yhtä he eivät voi
kopioida,
suomen luontoa, joka tarjoaa läpi vuodet
sellaista luontotaideta, ettei sitä
näppärinkään kopioi

vika tikki...

nuoren ihmisen täytyy
saada katsella elämää
nurjaltakin puolelta,
sitten vasta hän
taitaa elämän salat
ilman vika tikkii

luovuttaa...

joskus ihminen luovuttaa,
hetkeksi,
sillä siihen on hyvä syy,
semmoinen syy, ettei
jatkoa kuvitella saata,
joskus, muttei tuontuosta,
vain silloin, kun siihen on hyvä
syy

ketunpoika...

ketunpoika kahtelee
tuttua tienootaan,
tuumaa ihelleen,
että hiljaiseksi on tienoot
menneet,
pois kulkijat menneet, eikä mennentullen astelijakaan
näillä main,
mutta hän jatkaa olojaan,
sillä hänhän on syntyjäin
näiltä main

vääksyn kanava...

vääksyssä on kanava,
pitkään ollut,
nyt siellä
purjevene, jos toinenkin, mutta ennen siitä koko
elämä virtas,
uittopuut ja kauppalaivat, ihmispaatit ja
pienemmätkin,
sillä eihän silloin rautateitä,
ei ajoteitä, vain
pieniä lehmiteitä,
jotka hitaasti menivät,
eivätkä' koskaan suorinta tietä,
siksi vääksyn kanava oikoi
elämän valtateitä

yrittäjä...

yrittäjä laittaa elämässään
kaiken peliin,
kaiken,
niin kaiken, että huonosti
käydessään ei hänestä
mitään jää,
vain turhankaiku vuorilla

muuttolinnut...

muuttolinnutkaan eivät saavu
autioituneeseen kuntaan,
sillä siellähän ei ristin
sieluakaan, jotka
heille heiluttas

pieni kunta...

pienen kunnan suurin
vaiva on
tekemättömyys,
semmoinen vanhan ihmisen
seesteisyys, joka ei suuria
kaipaa,
ei pienen pienen muutostakaan

tunnontuskat...

ihmisen olis hyvä toista
auttaa,
sillä itseäänhän hän
lopultakin hyvittäis,
tunnontuskia tuskin kellään,
jos kaikilla hyvin luistais,
mutta hieman heikommin,
kun itellään,
silloin olis balanssit kohillaan

dösä...

autot on eteläsuomessa,
vaikkei siellä niitä
kaivattais,
vaan lapin salomailla,
jossa
dösä harvemmin kulkee

vauraus...

vauraus ei tule sattumalta,
vaan se tehdään
ja peritään,
kenkään ei vaurastu ajallaan, vaan
kun aika on mennyt ja perilliset
iloineet

tuhmasti tehdä...

ihmisen ei tulisi
tuhmasti tehdä, sillä
se saattaa kaiken hyvänkin
alleen taittaa,eikä siitä kellekkään
juhlamieli taittuis

pois on....

pois on kevään aika,
silmut ja vastateon hetket,
on juhannus tanssittu,
yötön yö vietetty,
kesäillassa juhlittu ja järvessä uitu,
nyt on syksy,
sadonkorjuun aikaa,
jolloin jalat käyvät
kumisaapasaikaa ja omenapuun
oksat taipuneet,
marjapensaat herkuista notkollaan

alunhetki...

taivaan takarannalle on pitkä
matka,
mutta kyl sinne näkee,
kauniisti näen ja silmiäin siristän,
onhan aamunalku,
hyvänpäivän alunhetki

ilotulitetaan...

useista päivistä tulee
ajallaan vuosi
täyteen,
sitten tulitetaan ja aloitetaan
alusta

ikuisuus..

ihminen ei ikuisuutta elä,
mutta
jälkensä
jäävät

kunnon kommunisti...

kunnon kommunisti on
reilumpi,
kuin niljakas
markkinatalouden
tulokas

vammaisurheilijat eivät ole urheiluministerin mieleen...

baraurheilijoita kohdellaan
kuin
tuotantoeläimiä,
joilla on sorkka
kippee,
sillä heille määrättiin
omavastuuosuus,
jos ei kunniaa kuulu

hyvän sään jälkeen..

voisin olla komeempi,
varakkaampi ja
hyvänsuvun
hippipoika,
mutta en ole silloin syntynyt,
synnyin hyvän sään jälkeen

aarteet...

aarteita ei ole,
on vain varastettuja
unelmia,
haudattuja hyvänmielenoloja
ja tuskaisia odottamisia

urheilijan omavastuu osuus...

suomalainen edustusurheilija
joutuu
maksamaan
omavastuuosuutta,
jos ei menesty,
hio hoi, kuka onkaan
urheiluministeri, ketkä
olumbiakomiteassa syövätkään
hyvin,
ken...

rutto...

kun rutto hoiteli
väestönkasvua, niin silloin
ei ollut
feisbuukkia,
ei edes hesari joka mökkiin tullut,
sillä silloin suomi oli
kahella kielekkeellä,
ruotsalaiset nuolivat toista kylkee,
venäläiset suutelivat
omiaan
ja
saamelaiset oli hätistelty
lapin jänghille,
nuo aitosuomalaiset,
jotka joutuivat väistymään
rutosta selvineiden raivopäiden
vuoksi

kuka kannattaa natoa...

kokoomus kannattaa
natoa,
keskusta hiljemmin,
demarit vaisusti,
vihreät tietysti,
mutta suomen kansa
haluaa elää sulassa sovussa

loppuottelu...

loppupeleissä pelataan
loppuottelu

kaikki ennen sitä on
peliä,
joka siihen valmentaa

häviöt ovat parasta
opintaitoa,
sillä mikään ei niin syvältä
kouluta kuin häviö,
karvas häviö

olen jotain...

valehtelisin jos sanoisin, etten ole mitään,
valehtelisin, sillä olenhan mä jotain
olen paljon nähnyt,
kokenut ja perruutellut,
olenhan bussikuski,
jolla sydän dieselmoottorin
tavoin
sykkii,
olen menontulossa,
mutta ain tien suunnassa
tulosuuntaan,
ja lopultakin kodin suuntaan,
sinne missä olen jotain

hyvä ministeri...

jos olisin hyvä ministeri,
tekisin hyviä asioita
isänmaani eteen

hyvän ministerin tuntee
luotettavuudesta,
hän ei selittele ja taipuu
myös kuulemaan arostelua

hyvä ministeri on
pohjimmiltaan
ihminen,
kaveri, jonka kanssa voi vaikkapa
ravata, tai ainakin suunnistaa
yöttömässä yössä,
jollei hän ole silloinkin työssä

vienankarjala..

jos ei olis
eu:ta,
olis entisyyttä,
syvänmielen unisuutta,
joka meidät vienankarjalan
tavoin sammuttais

maailma on osa meitä,
harmeineenkin, sillä ne ovat
jokatapauksessa
väljempiä,
kuin umpipakkaus
vieraanvaltaa

parrasvalot...

suomi on
maa,
jossa kurjakin parrasvaloissa kulkee,
herratkin siivoavat ja kissat
ovat hoitoloissaan,
suomi on jalostautunut maa,
täällä ei vieraalle kovia
huudeta, eikä vieraslajejakaan
torjuta

minikansallisuus

monikansallisuus on nyt
muotia,niin hottia, että
peräkylissäkin
elämänvalo
tuikkii

nälkä...

nälkä on terveen
tauti

kuivuttumisen tauti..

keräät ympärilles samanhenkisiä,
jotta voisit yhteen hiileen puhaltaa,
keräät,
mutta samalla ansoitat itsesi
samanhenkisyyteen, sillä
sisäsyntyisyydessä piilee
kuivuttumisen tauti

sinilevä...

sinilevä on niljakas
rantatuttu,
se myrkyttää mielet
ja kielet,
siit ei hyvää seuraa

ravinteista tuo myrkky
tykkää,
niissä se ihteänsä liottelee ja
kukkaansa ikävänväriseen kukittuu,
kunhan
kelit lämpöiseksi ehtivät


sinisen puolueen ministeri...

liity siniseen puolueeseen,
sillä sieltä
varmemmin pääset
ministeriksi,
vaikka kansansuosiosi olis
nolla

presidentti...

presidentti on kansansuosiossa,
pääministeri toisessa,
mutta ulkoministeri se
vasta suosiota kutoo, sillä hän suurinpiirtein
ain sinisissään,
työministeri on lomautettuna
paperitehtaalta,
siksi hän joutavanpäisenä
työministerin salkkua kannattelee

bussikuski...

bussikuski ei ajattele,
vaan hän painaa ovinappuloita
ja
polkee kaasua,
joskus jarruttaa,
mutta mielellään he vain
menevät

tönitä...

tyhjään sopivat
kaikki,
sillä sinne mahtuu,
eikä ketään tönitä

keskiviikko 22. elokuuta 2018

heinäpelto...

heinäpellolla
ketunpoika evästä etsii,
sen tassuja sänki pistelee,
kun se siellä jolkuttaa,
mutta nälkä ei anna sielun rauhaa,
vaikka sillekkin varis nauraa,
mutta varokoon jos harhalennon
ketunpojan korvantaakse liitelee,
silloin varis viimosen kerran
nauraa räkättelis nälässä kulkijalle

luonnonlintu...

luonnonlinnulla
on
säänpaksuinen
puku, ne ei pakkasta pelkää, ei kuutamoisen
kylmätuulisiakaan,
vaan ne oksallaan mukavia kutoo
ja
sillointällöin heiltä käpynen putoo,
mut
aina
kurrenpojan hännälle, joka maassa
leikkisästi hyörii

viisas...

viisas on semmoinen,
joka ei turhaan seiso,
sillä silloin järki seisois

järki,
se
on jokapojanoikeus,
toisille luontaisesti,
toisille olosuhteiden sanelemana

järkeä ei pidä turhaan
seisottaa, sillä se pian
pitkästyy
ja maaten tahtoo

eritavoin hinnoitellaan...

toiset osaavat,
toiset osaavinaan,
siksi monet asiat
eritavoin hinnoitellaan

lappi...

suomessa on
lappi,
se jäkälällä päällystetty
lapinmaa, jossa neljä tuulta
puhaltaa,
jossa tunturit tuimasti tuijottaa
ja
pakkashanki poromiestä hiihättää,
joskus etelänmiestä lomailuttaa,
lappi,
on
helsingistä pitkänmatkan päässä ja siksi
siellä neljätuultakin
vapaana puhaltelee

uneksia...

elämä on
hetkiä,
aamuja ja välipaloja,
mutta myös iltojen öitä,
jolloin voi
uneksia

linnani...

jokainen on kotonaan,
             linnassaan,
nekin
kotonaan,
mutta mä
kotomökissäin,
kissani hymyilee,
koirani mulkoilee
ja talitintti hakkaa ikkunoista
kitit,
tää on mun linnani,
jossa minulla on tilaa neliöitä enemmän,
sillä
täällä en ole vangittu,
onhan tää
kotomökkini, jossa tilaa on
neliöitä enemmän

jos kehut...

jos liikaa kehutaan, silloin
on pilvipäivät tulollaan,
sillä kehut vievät
mehut

jos kehut,
hymyile ja
tarjoa kahvit,
mutta älä vain kehu,
sillä siihen ei mitään
tarvettakaan

samanikäinen...

ihminen on aina eri ikäinen,
kun toinen ihminen,
vaikka olis
samanikäinen

kun alan...

kun alan,
rupean ja
duunaan sekä
aherran,
kunnolla pakerran, kunnes
parahdan,
levolleni levähän

kesäkeitto...

kesän ensimmäinen kesäkeitto
säilyttää makunsa koko
pitkän
talven taa,
sillä sitä maukkaampaa ei näillä main,
vaikka evästä
mitä vain

hissiministerit...

pyykkinarulla ei pyykit
kuivu,
eikä pihapuun oksalla
peippo laula,
ei,
sillä
talo on ikuisuuden  hylkäämä,
talo,
joka ennen elämästä eli,
on nyt
tyhjentynyt,
kaupunkiin matkannut,
sillä maaseutu on yhteiskuntamme
entisyyttä,
jonka ovat hissiministerit hylänneet

valitan...

valitan, koska se on
vaivattomampaa,
kuin kiittäminen,
olemassaolooni tyytyminen,
valitan, koska se on
mollivoittoista, tuota
kansallista mielialaa,
valitan,
vaikken valitakkaan, sillä haluan vain
puhella,
hiljaisuuden
rikkoa,
jos oikeasti valitan,
otan homman hanskaani ja oikaisen
murheeni lähteen

hiljaisuus...

hiljaisuus herkistää,
sillä hällä on paljon
puhuttavaa,
se laittaa istahtamaan ja tarkalla
korvalla kuunneluttamaan

hiljaisuudessa voit
lähellesi tulla,
voit helposti kyläänkin
mennä,
voit,
sillä hiljaisuus aukaisee ovia

syysaamu...

syysaamussa hiljaisuus tyynesti
tuoksuu,
hämähäkki verkkoaan parsii,
onhan
sadonkorjuun aikaa

enää ei soi kevään lailla,
linnut pois laulaneet,
pitkän talven taakse
muuttaneet

syys on luopumisen aikaa,
se on
pitkän talven
eteinen

alamittaiset...

kuu tähdet ja sinitaivas,
en ylety,
vaikka olet oljenkortenain,
emme
sinne pääse, sillä
oleme
rakkauden alamittaiset

olin lapsi...

olin lapsi,
viaton ja sitten ylenin
aikuiseksi,
jäin paljosta pois

tänään teen sovitusti,
en lapsen lailla ja siksi
tuntuu elämä
eiliseltä

kumarran syvään,
sillä niin
voin
jatkaa

valhe...

on niin helpompaa elää,
kun ei ole tunnontuskia,
ei valheen valhetta
vangitsemassa

kurjan elämä...

mielipiteitä ei saa
sivuunheitetty
sanoa,
vaan hänen pitää sitäkin anoa,
sillä näin on
kurjan elämä kaavoitettu

tiesi tähti...

olemalla vaikutat,
kasvoillasi näyt,
siksi älä käänny poispäin,
vaan kulje
kaiken ohitse,
kulje ylvääpänä kuin pahuus,
kulje,
sillä sinä olet tiesi tähti

kotikuntani...

kotikuntani on tyypillinen
kunta, jossa suvut
hallitsevat,
siksi
kunta on jäänyt osattomaksi,
kun he ahtaasti
peltohehtaareitaan viljelevät ja pois tulijat
ojansivuun ojittavat

ei se oli heidän syy,
sillä sukulaisuus
yhdistää
ja linnanmäkireissut heitä
mukavuuttaa

jos kunnassani olisi työpaikkoja
olisi uustulijoita,
niinkuin kaupungeissa,
silloin päättäviin elimiin
uutta virtaa virtais ja kuntatalous
mukavammalta maistuis

elämän jäljille...

pienentärkeät
kuntaherrat eivät ymmärrä, että
pieni kunta ei
isommaksi tuu
sukunsa avustuksella, vaan siihen tarvitaan
ulospäinsuuntautuvaa
ajattelua,
elämän jäljille

sauli kylässä...

kylässä käydään tarpeen tullen,
tahi
muuten vaan,
siksi saulikin naapuriin kupsahti,
naapuriin, joka on isotilallinen ja tarvitsee
meitä tuontuosta tiluksiensa tueksi ja turvaksi

onneksi meillä on presidentti,
ei yhdenkäden taitaja, vaan
hän ymmärtää
huomisenkin päälle

pääministerin virka...

ei ihmisiä pitäisi
liiaksi
moittia,
ei pääministeriäkään,
mutta hän sen kyllä kestää,
sillä arpeetin ottaessaan hän tiesi
hulluntuleen joutuvansa, mukava mies

syysholotna,,,

syksyinen sumu hiljalleen
niitylle asettuu,
äänet vaimenevat, sillä ketunpoikakin
pötkii
pesäkoloonsa,
onhan
syysholotna

Kullankalliit....

Asutuskesusten ihmiset
Ovat kullankalliita
Vaaleissa,
Siksi heidät sinne onkin
Ahdettu

Vaalit...

Vaalit tulevat,
Äänet kovenevat,
Ne samat äänet jotka
Vaalien välillä hiljalleen
Uinuvat

Pääministerin avustajat....

Meillä on osaava
Pääministeri,
Mutta
Valitettavasti hänen
Avustajakuntansa ei taida
Sosiaalipolitiikkaa,
Sitä politiikkaa joka maksaa
Yhteiskunnalle enemmänkuin
Liike-elämän pikavoitot

Pääministeri....

Pääministeri on
Arvokas
Virkamies,
Toivotaan ettei hän
Pilkkaa osaa yhteiskunnan
Toimijoista

Tympis...

On kiva kun
Ihmiset
Ovat
Erillaisia,
Sillä muuten tympis
Enemmän

Rakkaus..

Rakkaus on
Mitä lie,
Mutta se on hyvä
Tie

Nyystölässä....

Nyystölässä on
Muistopaasi joka
Kertoo
Ikävästä

Kyykäärme...

Jos ihminen aikoo
Mukavasti
Elellä,
Hänen täytyy muuttaa
Semmoiseen paikkaan jossa
Kuhisee kyykäärmeitä,
Se nimittäin takaa ettei nilviäiset
Nurkisssa matele

Kynttilänliekki...

Syksyllä tunnelmat
Viihtyvät,
Sillä niitä
Kynttilänliekki keinuttaa

Noitua.

Sienimetsä tuoksuu
Salaiselta,
Siellä aistin elämän
Hymyilevän ja noituvan,
Ei mulle vaan naapurille

Elän...

Elän,
Sillä syksy saa
Pintani viihtymään,
Elän,
Syksyni syvin

Menee hyvin..

Suomessa menee
Nyt
Hyvin,
Yksi  sen alkutekijä on
Tekemisen meininki...

Maaseutu...

Maaseudulla asuu
Ihmiset,
Joita ei kiire taluttele,
Eikä
Katuvalot häikäise,
Sillä
Hehän pärjäävät omillaan

Täydellinen ihminen...

Täydellinen ihminen
On
Hyvin syönyt ja juonut,
Sekä hän on suomenhevosen
Kaveri

Paimenen poika....

Ihminen on
Paimenen poika,
Heimopaimenen esikoinen,
Hieman älyltään kömpelö, mut
Muuten paimenen näköinen

Yk...

Suurvallat olis
Pulassa
Ellei olisi yk:ta,
Sillä sehän heidän jäljet
Siivoaa

Haukotuttaa....

Syksy saa unelmat
Heräämään,
Se myös haukotuttaa

Aikuinen...

Aikuinen ihminen
On
Iältään lopun kulunut

Syyskukka...

Syyskukka ei murjota,
Vaikka hallasäät
Viheltävät,
Sillä kukkanen on vilusta
Tehty,
Rakkaudella suojeltu

Armo...

Armolla ei ole
Alehintaa,
Vaan sitä säälistä suodaan

tiistai 21. elokuuta 2018

Voimapiisi...

Voimapiisi
Soi
Aamuisin,
Kun naapurin kukko
Porukoitaan herättelee

Elämä on....

Elämä on
Aamupäivästä
Makeimmillaan,
Iltapäivästä
Kylläsemmillään

Omanonnen pyytäjät.

Arka on ujon mieli,
Sillä hänhän kaikkissa
Takavasemmalla,
Mut
Hänen paikkansa eturivissä
Ois,
Sillä meillä jonon kärjissä
Liikaa omanonnen
Pyytäjä

Maatalous....

Kun joudut viemään
Teuraaksi hyvin tuottavia
Lehmiä,
Itket ja
Suret,
Sillä et halunnut heitä
Nälässä pitää

Maatalous on kiikunkaakun
Elinkeino suomessa,
Jossa on monta murhetta
Huomisessa ja viellä enemmän
Riesanaan
Kateellisen tietämätömiä

Aamuruuhka...

Aamuruuhkainen
Ilme ruuhkapussissa,
Jossa jokainen jokaisena
Aamuna,
Mutta eivät huomaa toisiaan

Ruuhka...

Ihmiset ovat tulleet
Pääkaupunkiseudulle
Ruuhkautumaan,
Sillä he tykkäävät
Toistensa perästä

Jumalaton hinta....

Helppoa elämää
Ei saa ilmaiseksi,
Sillä sillä on jumalaton hinta

Asiakas....

Ihminen on
Asiakas,
Palvelija ja palveltava,
Ihminen on toistensa
Holhooja jonka palkka veroina
Maksetaan

Syys...

Syys on aamuraikas,
Elämän mukavasti
Heräilin,
En laulaen päivääni hypännyt,
Mutta hyvillämielin
Päivääni astelen,
Joskus oon ryppysenäkin
Heräillyt,
Siksi
Nyt nautin olostain

hyvinvointi...

hyvinvointi on tila,
jolloin
hymyilet ihan itsestään,
silloinkin, kun on
pilvinen sää

yhteiskunta...

yhteiskunta on
ihmisiä,
hyvinvoivia ja huonommin,
ihmisiä ja heidän kotejaan,
kodittomia ja elämää, joka hymyilee,
toiset eivät ollenkaan,
yhteiskunta on elämää,
helpompaa ja toisenmoista

ei ole kenenkää syy,
jos on toisin,
mutta on toisin, jos
katsot poispäin, kun huomaat
asioiden olevan huonommin,
sillä olemme yhteiskunta,
me,
yhdessä ja erikseen

TE-toimisto

olen sittenkin ihminen,
minä
työtön ja kaikesta pois,
en sano sitä ääneen,
ettet halveksisi kuuluvasti,
sillä nahkani on kovin heikko

tänään kävin keskustelut te-virkailijan
kanssa,
mukavasti puhui,
mutta kauppamies hän silti,
hän kehoitti minua
pitkäaikastyötöntä opiskelun pariin,
jotta työllistyisin

kuuntelin, mutta iteksein aattelin
hänen olevan aloittelijan,
koska hän kehoitti minua sellaiseen,
jhon en pysty, eikä siihen usko
yksikään työnantaja, enkä minä, joka tosissaan
tilanteeni tiedän

ihmiseksi virkailija minut sentää teki,
puhui kuin ihmiselle puhutaan ja hän
nuorensi minua kovin, kiitos siintä,
mutta minä en ole työmarkkinoiden käytettävissä
terveyteni, ikäni ja olosuhteiden vuoksi

ymmärrän, että työllisyystilastot täytyy
siivota alas,
niin on lupailtu,
pääministerinkin arvovallalla,
onhan vaalivuodetkin kynnyksellä

ei minua haittaa, vaikka minut tilastoitaisiin
johonkin muuhun ryhmään,
vaikka kuolleisiin,
mutta pitäkää se virkailija edes siellä
töissä, joka puhui, kuin ihmiselle ja vielläpä
parikymppiselle

yksistään...

ihminen ei itseään enempää
tarvitse,
ei kahta sänkyy,
ei huonetoverii,
vaan ihekseen kun olla saa
niin on meno mallillaan, siin surut ja
ilonpäivät yksissä vietetään, eikä muita vaivata
laisinkaan, ei hetken puolikastakaan, yksin vaan

kääntyvät...

monet kääntyvät,
toiset uskoon,
toiset väärään suuntaan,
jotkut puluetta vaihtavat,
eukkoakin,
autoa nyt ainakin,
mut yksi ei käänny
ikinä,
huono tuuri

syys...

syys antaa hetkenmitan
aikaa
kuoriutua kesän menosta,
saa hetken huohahtaa ja kesälle
naurahtaa ja kenties parahtaa,
sillä niin oli suviaika menojaan täys

ketunpojan sähköpyörä...

ketunpoika sai äiteeltään
synttärilahjaksi
säköisen polkupyörän,
sillä hän nyystölässä huristelee,
käy lenkin vääksyssä,
torilla lahdessakin,
mutta enimmäkseen nyystölässä
kurvailee

jäniksen pojat, joita on tusina tahi
enemmän ovat hieman kateelisia,
sillä ketunpoika ottaa usein ritsille
ilveksenpojan, jolla on ainainen
kutina hännässään,
mutta se polkupyörän kyydissä
häviää

nyystölän mummot altakulmain
touhua katsovat,
mutta ukot ovat mielissään,
sillä niinhän ovat kaikenikäiset
pojat aina olleet

pohjavesi...

pohjavesi on suomen
arvokasta
kansallisomaisuutta,
sillä sitä
ei muualla maailmassa
lirise

ihminen...

ihminen elää
elinaikanaan,
käy töissä tai on
käymättä

ihminen on kertakäyttöinen,
sitä ei kannata säilöä,
eikä kursia paremmaksi

ihminen osaa
nauraa ja itkeä,
mutta
muuta viatonta eivät
taidakkaan

nukkuvien puolue...

seuraavien vaalien voittaja
on nukkuvien pulue,
sillä niin hyvin
meillä menee,
ettei tohdi ketään
jalustalle nostaa

reunasta reunaan...

maailma on niin
suuri ja pieni,
kun sen haluat olla

voit vähällä vaivalla
mennä reunasta reunaan,
voit vähällä vaivalla olla
menemätkin

siksi viholliset ovat
vähentyneet,
kun olemme tarkemmin
kulkeneet
reunasta reunaan
tai olemme olleet menemättä

mielipahan kantaminen...

ihmiset eivät tätänykyä
kävele tyylikkäästi,
vaan huojuvat,
puolelta toiselle
heiluvat,
se johtuu liiasta mielipahan
kantamisesta

neilikkavallankumous...

neilikkavallankumous
oli
euroopan siistein
vallanvaihto

syyria...

syyriassa testattiin
suurvaltojen
sotataitoja,
nyt apuun pyydetään
yk:ta, sillä siellä on kovasti siivotonta,
lisäksi siellä kuoleman siemen itää,
joka vartuttuaan surutta kuolemaa kylvää

kurjuus...

kurjuus elättää
populismia,
se myös kukituttaa
vähemmistöjä,
siksi politiikkaa pitää tehdä niin,
että
yhteinen hyvä olisi reunaton

laitakaupunki...

laitakaupungilla asuvat
ovat laihoja,
sillä he ovat tulossa

keskustoissa asuu
vakinaista porukkaa,
ikivanhoja, jotka
hyräilevät perittyjä
mietteitä

rautatieasemalla näkyy
aranujoja, mutta pyöreitä
tulijoita,
useimmilla on sianporsas
korissaan ja vehnästä
olallaan,
hymyilevät omalla tavallaan

kommunismi kukoistaa...

kommunismi kukoistaa,
kun on kurjaakin
kurjempaa

kapitalismi kukoistaa,
kun riistettäviä
on
riittävästi ja ovat
lypsettävässä kunnossa

sosialismi voi hyvin edellisten
haparoidessa

vihreä liike voi aina
hyvin,
kun luonto kellastuu

raha...



raha on tuottavaa, omavaraistalous
kannamatonta,
eikä vaihtotalouskaan
kirpputoritoimintaa enempää
tuota
tuohta

kansantasavalta...

mitä tasaisemmin talouskasvun
hedelmät jaetaan,
sitä tyytyväisemmin
kansantasavalta voi

tarpeen tullen...

syksyllä ihminen rupeaa
ajattelemaan
talvisella tavalla,
hiihtelee joka homman
välissä ja laskettelee
tarpeen tullen

velan nälästä..

menneisyys on usein karua,
niin karua, että
kauheudetkin
kalpenevat

ihminen taitaa tämäkin,
ihminen,
todellinen peto,
pedoksi heidät herättää
joukkohulluus,
joka sikiää
kurjuudesta,
velan nälästä

1918:n jälkeläiset...

keiden perillisiä
on tämänpäivän
valkoiset ja punaiset?

ovatko he heidän perillisiään?
vai ihan sivusta tullet?

onko sillä väliä,
ei ole,
mutta muistuttavat
vuoden 1918:den tapahtumista,
jolloin veli veljeä lahtas

kasvaa...

ihminen kasvaa
eniten vaikeuksissaan

punaisten rosvojoukko...

punaisten rosvojoukko
kartanoa tyhjensi,
varasti kaiken irtisaatavan,
söivät ja joivat
ja viimein
isännän tappoivat,
mutta ennen sitä
tämän peniksen irtileikkasivat
ja lähettivät sen
seuraavaan terrorisoitavaan
kohteeseen

lahtari...

rivissä olevat ihmiset ovat punaisia,
pian heidät teurastetaan,
yksi kerrallaan
kellistetään,
näin hymyili valkoinen teurastaja,
kun punaisia
lahtas

maanantai 20. elokuuta 2018

Aivot ovat pyllyssä...

Ihmisen aivot ovat
Pyllyssä,
Sillä siellä on tarpeeksi
Pehmuketta ympärillä,
Päänupissa on etupesäke
Joka tiirailee sieltä
Ympäristöö

Varis...

Varis ei oo
Muuttolintu,
Sillä se ei halua oppia
Etelän kieltä

Edetä...

Ihminen, joka ei katso
Taakseen
Ei
Voi edetä

24-tie

24-tie vie pohjoiseen,
Mut siinä välissä on
Nyystölä,
Tuo
Päijänteen kaunein kylänen,
Jossa peippo lintunenkin
Iloisemmin lauleskelee

Valoisana...

Ihminen pysyy
Valoisana jos hän
Syö jokapäiväisesti
Myönteisyyttä, eikä piehtaroi
Ikävyyksissä

Muurahaisen kusi...

Muurahaisen kusi
Tekee ihmisestä
Vapautuneen

Pullapitko....

Pullapitko on
Vehnänen,
Juuri se joka on leivottu
Nyystölän vehnästä

Tila...

Uni on
Tila,
Jossa on vapaus
Matkustaa ilman tikettiä

Ylivuoto putki...

Ihminen ei voi
Tulla
Yli viisaaksi,
Sillä ihmisessä on
Ylivuoto putki

Nyystölässä...

Yhden elämäni aikana
Kasvan pituuteeni,
Toisena kerään
Kokoni,
Kolmannella käyn
Hyvisssä paikoissa ja
Oon kuten ihmisten kuulukin,
Asun pysyvästi
Nyystölässä

Vastasyntynyt....

Vastasyntynyt
On
Luonnollinen,
Myöhehemmin hänkin
Vakiintuu

Sähköbussi....

Emsimmäineen
Bussi linjallaan,
Muutamat aikaiset ihmiset
Penkeissä,
Hiljaista,
Sillä bussikin kulkee
Yö-sähköllä äänettömästi

Sopimus....

Aurinko ei kanna kaunaa,
Vaan se loistaa sopimusten
Mukaisesti,
Toisin on
Monen ihmisen laita

Jäljet...

Pienet teot
Auttavat isojen
Jälkien etsimisessä,
Niiden jälkien jotka suuriin pystyvät

Kevät...

Kevät on syksyllä
Jäänyt,
Mutta sen hedelmät ovat
Kypsyneet,
Elämänsä valo nyt ruskana
Loistaa,
Elämän kevät nyt hyvinvointina
Kellarissain

karski jätkä...

karski jätkä ei sano
miellytylleen
rakas,
vaan vie tämän
shoppailemaan ja itsensä silläaikaa
päiväkaljoille

sähköpyörä...

onnellinen on se ihminen,
joka ei kauaksi näe,
ei tunne maailman takaisia,
vaan tuntee
pesäkolosensa matkanverran,
niinkuin muurahainen,
tuo
luonnonluoma,
joka haluaisi ajella
sähköpyörällä

kehopositiivinen...

kehopositiivisyys on
terveyspommi,
ihminen voi olla minkämuotoinen
tahansa,
kunhan on
kehopositiivinen

antautua...

ihmisen ei tule
koskaan antautua,
ei vaaran hetkillä,
ei myrskyn edetessä,
ei,
ihmisen on mentävä ja hyvästi nähtävä

Suomen Pääministeriksi SAK:n puheenjohaja...

jospa SAK:n puheenjohtaja
olisikin
pääministeri,
niin silloin kotimainen kysyntä
virkiäis,
sisämarkkinatalous elpyis,
sillä
suomalainen työ kelpais
paremmin pullapitkossakin

lisäksi tuo keskusjärjestö
loisi sisäisempää yhtenäisyyttä,
sillä elannostahan
loppujen lopuksi on
kysymys,
suomalaisuuden elannosta, jota
peruselinkeinon harjoittaminen luonnostaan
on

sääolosuhteet...

maailma ei tule täydelliseksi
ikinä,
sillä luontoäitee on
luonut luonnonoikut,
myrskytuulet ja tulipallosalamat
ja
ihmiset,
siksi meidän on taiteiltava
sääolosuhteiden mukaan

maanviljelys...

maanviljelys
ei kannata,
sillä leipä on halvempaa
euroopan eteleisimmissä,
siksi kylät hiljenevät suomen pohjoisimmissa,
jäljelle jäävät suuret tilat,
lähes tuotantolaitokset, joita
valtiovalta tukee minkä ehtii,
mutta silti leipä on halvempaa
puolan salokankailla

aamut...

aamuissa on
tunnelmaa,
sillä hiljaisuus
sopistelee sinua,
äänesi hiljsaisuuteen kuvastuu,
kuvasi peilaantuu,
aamut antavat merkityksen päivällesi,
sillä silloinhan vain meet muitten mukana,
aamusella olet itsesi

kellon lyömä...

tunnit ovat eri pituisia
yöllä ja päivällä,
niissä on tilaakin
eri tavalla,
eivätkä ole samoilla
paikoillaan,
vain tähdet ja aurinko
ovat prikulleen
täsmällisiä ja naapurin
kissa,
joka istahtaa rappusellein aina
samaan kellon lyömään

keskipuol...

syyssateinen elokuun
keskipuol,
kellokin käy puolt yötä,
eikä uni silmäkulmaan
tuu,
sillä torkut otin iltapuolel,
tässä kirjoittelen aatoksiain,
mietin kevyesti,
ettei harmin päälle menis,
mutten juhliakkaan taho,
sillä se loput unet veis

voimamiehen olo...

turvaton on
voimamiehen
olo,
jos ei oo hyvää pesä koloo,
sil
maailman voimatkaan ei
kotiturvalle mitään maha

helsinki...

helsinki sykkii
savolaisella
sydämmellä,
hämäläisellä
hitaudella ja
karjalaisella
iloisuudella,
pohjoolaiset ja lappilaiset
pitävät jöötä
baareissa aamu kuuteen,
muut olijat ovat
metrossa, ees taas

ääniharavat...

monesti vaaleissa
menestyneet ovat
epäonnistuneet
normaalissa elämässä,
mutta onnistuvat politiikan
kautta saamaan haluamansa

ehjästi...

ehjästi eletty
päivä,
kun ei mikään jäänyt
kaivelemaan tästä päivästä,
joka pian on ilta kymmenen,
on hyvä mieli ja tiedän, että tyynyni
on hyvin

sitoo...

sateinen syysilta
laitatti villasukat jalkaan,
nutun niskaan ja istahtamaan
nojatuoliin, jossa uppouduin
kirjaan,
kirjaan,
jonka sivut ihanasti rapisee
ja
tarina mukaansa sitoo

poljetut ihmisarvot...

liian itsekkäät ihmiset
asuvat
asunnoissa, joista osa kuuluisi
niitä tarvitseville

en kateudesta tuota
loihtinut,
vaan tilanteesta, että toisilla
on enemmän kuin tarvitsevat

joillakin ei ole kattoa päänsä päällä,
syitä on monia,
kuten heilläkin, joilla on enemmän kun
tarvitsevat

sosialisointi ei auttaisi,
ei yhteistaloudetkaan,
vaan
se, että ymmärrettäisiin,
ettei tyhjänpäällä oleva ihminen tuota
mitään yhteiskunnallista arvoa,
vain
kuluja ja poljettuja ihmisarvoja

karhun metsästys...

jos ihminen lieventää
stressiään karhumetsällä,
hän on suuremman
avun tarpeessa

ensimmäinen tili...

ensimmäinen tili
on elämän suurin tili,
suurempi, kuin ne tilit,
jotka hipovat palkkatilastojen
huippua

ensimmäinen tili
on itsetunnontili,
siinä avautuvat suuret arvot,
se tili avaa ovet moniin tileihin,
mutta suurinta korkoa se kasvaa
nuoren ihmisen itsetunnossa

olemassaolo...

jotkut menestyvät,
toiset eivät,
mutta kummatkin hyvinvoivat,
sillä tärkeintä on
sisäistää
olemassaolonsa

sade...

sade piiskaa karhun turkkia,
mutta se ei metsoa
haittaa,
sillä turkkinsa on
jokasään kestävä,
eikä siihen sadepisarat pesää tee

karhu ei liiku, sillä se on ottanut
vainun metsästäjän
koirasta,
joka ulisten vainua ottaa

metsästäjä ja koira kulkevat
metsäpolkua pitkin,
he haluavat hyvät näkyväisyydet,
kuten karhu on ennakoinutkin,
siksi se lymyää semmoisessa risukossa,
johon ei metsämies jalallaan astu, eikä tämän
jalostettu koira konsanaan

karhu nuuhkii poispäin kaikkoavia
tuksuja,
se tietää harhauttaneensa
heidät, mutta ei vielläkään höntyile,
sillä hällä on aikaa,
metsästäjällä vähemmän

köyhä...

onko köyhä semmoinen, jolla
on kaikesta pulaa,
vai sellainen, joka ei
sitä koe?



Sisätilat...

Sateinen sää
Saa
Mielen
Sisätiloihin

Turvallisesti....

En suuriin pysty,
En korkeuksiin halua,
Vaan olla tavallisen
Turvallisesti

Istahtaa...

Yhdet asiat johtavat
Toiseen,
Siksi on hyvä joskus
Istahtaa

Koulu...

Sisäilmaongelmainen
Koulu
On
Helvetti,
Koululaitoksen helvetti

Sienimetsä...

Syyssateiseen sienimetsään
Menevät ihmiset jotka tuntevat
Herkkusienten
Mahtavan tuoksun
Paistinpannulla tahi kastikkeissaan,
Salaateissaan taikkapa ihan vaan metsäretken vuoksi

Harhaa..

Liian hyvä
Onkin
Harhaa

Eväs...

Duunari ja herra,
Sama heppu,
Eikä heillä mihinkään
Hoppu,
Sillä heillä yhteinen
Eväsreppu

Sak....

Sak on
Suuri sisäpoliittinen
Yhtenäisyyden
Kulmakivi

Unehdettu....

Tänään olet kuin
Ennenkin,
Huomenna kenties
Jotain muuta,
Sillä kohtalolla on aikaa
Unohdetulellekin

Sankaruus..

Sankaruutta ei ole
Taistella viimeiseen
Mieheen,
Sankaruutta on
Kiertää väkivaltaisuudet

Kenties..

Tänään voit
Hyvin elää,
Ehkäpä huomennakin,
Kenties

Totuus...

Totuuus on
Valheen saattelema
Tila,
Jolla on sertifikaatti

Yrittäminen...

Yhteiskunta menestyy
Yrittämisellä,
Sellaisellakin yrittämisellä
Jossa
Katteet eivät hyvältä näytä,
Sillä sosiaaliset asiat tulostuvat
Toisella tavoin

Kuuliainen....

Kuuliainen on
Sopiva
Alainen,
Muttei paras,
Tuskin kelvokaskaan

Sananvapaus....

Sananvapaus
Harmittaa
Suurta herraa,
Sillä muuten hän saisi
Olla miten vain

Valhe...

Valhe on
Ikävä,
Se on syyspimeä
Tunne

Syys...

Syys saa ihmisen
Hytisemään,
Se saa kynttilänliekin
Lepattelemaan

Tervetuloa...

Ihminen  syntyy
Pehmosena,
Lähteekin,
Muttei yhtä tervetulleena

sunnuntai 19. elokuuta 2018

Luottamus...

Luottamusta
Pitävämpää
Sopimusta
Ei
Ole

Hauraus...

Ihminen on hauras,
Hauraampi kuin
Kuviteltu huominen,
Joka tulee jos on tullakseen

Sairaudet....

Lääkäriin ei kannata
Mennä,
Keksivät kaikenmallisia
Sairauksia

Siniset voittavat, kepu häviää...

Siniset ottavat
Vaalivoiton
Ja

Kepu häviää,
Sillä tämä on
Veikko vennamon
Jälkisäädös

Uusopi....

Ihminen ei uusopi
Mitään,
Vaan vanhaa jauhaa ja
Letuista tykkää

Arvot...

Elämä on
Arvoja,
Jotka ovat väljähtyneet

Poliittinen peluri...

Poliitisen pelurin
Täytyy
Olla valppaampana kuin
Alfa suden,
Sillä äänestäjien kimpussa on
Vieras lauma

Yrittäjä....

Yritäjällä on
Mahdollisuus

Koulukiusaaja....

Koulukiusattu
On
Huomiotta jäänyt,
Siksi hän kiusaamalla
Itseään esiin tuo

Kirkkovene....

Luoja soi meille
Kirkon  ja kirkkoveneen,
Mut mihin mä talvellaa meen

Satu....

Elämä on satu,
Satu joka jokaista
Koskettaa,
Elämä on todellista satua,
Jossa on susihukkia ja pikkupossuja,
Siksi elämän satu päättyy
Hyvin, vaikka isopahasusi vaanii

Lapset...

aamut
Ovat
Yön lapsia

Asiaa...

Jos haluat
Tulla kuulluksi,
Puhu asiaa

Halu...

Ajatus
On
Halun ensiaskel

Kiirehtiä...

Ihminen ei naura
Maanantai aamuisin kun
Kiirehtivät töihin,
Paitsi ne jotka ovat menevät
Ajallaan

Ruskaisa....

Maanantait tuntuvat
Hiljaisilta,
Niissä on sumuinen tuoksu,
Ruskaisaan
Aikaan

kusihätäinen bussikuski...

bussikuski on aamuvuoroo,
ilta ja yötyötä,
hän on sarjakirjoja ja
poikkeavia liikennetilanteita,
hän on tuhansien tunteitten
tulkki ja kääntöpaikan kusihätäinen

tyyny..

tavallisella ihmisellä
on
samanverran aikaa. kuin
vuorokaudessa,
mutta siitä ajasta
jää hänelle vain
hetki,
se
hetki,
kun päänsä tyynyyn kallistaa

syyria tuhottiin...

syyria tuhottiin,
nyt sitä tarjotaan
euroopan korjattavaksi,
     siistii,
tuhoajat,
jotka muutenkin ihmisillä pelaavat,
he,
maailman mahtavat laupiaat

voimavirrat...

ihmisessä on voimavirtoja
jotka aktivoituvat
haavan
nähdessän,
ne ilahtuvat kukkasen tuoksuun,
mutta ennenkaikkea ne voimakkaiksi
koskiksi vaahtoavat, kun huomaavat
epäoikeudenmukaisuutta,
niistä koskista on elämä luotu,
onneksi

yhteiskunta...

yhteiskunta ei kaikkea halua,
sillä sillä ei ole aikaa
hiljaisille ja sairaille,
eikä poissaolijoille,
yhteiskunta,
se joka isänmaaksi itseään
nimittää
ei välitä
vaivaisista,
sillä heistä kertyy kuluja,

tämmöistä yhteiskuntaa
johtaaa
hallitus, joka on markkinatalouden
paholainen,
kapitalismin näkyvin ja heille
itselleenkin ahneuden ilmapiirissä
syntynyt yhteenliittymä

presidentti ja pääministeri...

presidentti,
pääministeri ja
työmarkkinaosapuolet,
hoitakaa nyt sote kuntoon,
sillä nämä itekseen nytkyttelevät
parlamentiikot eivät siihen pysty

työmarkkinaosapuolet ovat osallisina
siksi, että heidän mantaalillaan sotea eniten
tarvitaan

presidentin ja pääministerin kansa
valitsi ylimmät hoitamaan,
joten
herrat nyt
hommia painamaan

SAK ja Maatalous...

sak: täytyy ottaa
asiakseen
maatalouden asiat
suomenmaassa,
sillä siihen ei pysty
isäntänsä iänikuiset

kun näen...

kun näen ränsistyneen tehtaan,
näen
ahertavat työläiset,
näen heidän viattomat lapsensa
ja isänmaan,
kun näen
digityöläisen,
näen
kaiken muun, mutten isänmaatain

musat...

kantri on ameriikan musaa,
balalaikka kaihoisaa on idänmaassa,
mutta suomessa humppa soi ja soi,
se
tunnelmaa parempaa luo, sillä onhan se
suomalaisuuden parhainta tulkintaa

ilta uutiset...

ilta uutisten aikaan
nukuttaa,
olen totutellut unta siihen,
mutta joskus uutiset sotkevat
unimaitteni tunnelmat, siksi toivon
myönteisiä kuulumisia tyynyllein

nukkua varastoon...

en jaksa nukkua ylimääräisiä,
enkä ainakaan
varastoon,
vaan minun pitää nukkua,
kun sillepäälle satun,
onneksi se osuu
öiseen aikaan

aikamatka...

olen aikamatkan alalla ollut,
olen toisellakin, mutta
kaikkialla olen
viihtynyt, siitä väliaika kiitokset
nykyisille ja entisille toverellein,
enkä teitä koskaan unohtaa saata

ystävät ja perhe...

ystävät ja perhe,
läheiset ja hyvät tutut,
heidän kanssaan vaivatomampaa,
kuin korpiselillä yksin, vailla tuulen suojaa,
jossa pakanamaan laulut lauletaan, konnankoukkuja
punotaan, siellä on luonnonlapsen turvatonta yksin tallustaa

linja-autoala...

linja-autoalan toimiluvilla
on syytä olla
tuuheat takametsät, sillä kovin
kallista on elinkeinoa harrastaa

siksi ala kalpenee, kun takametsät
harvenevat,
jäljelle jäävät todelliset
ahertajat, jotka ovat yhteiskuntavelvotteet
täyttäneet

kilpailutukset ovat hyvästä,
mutta aina halvin ei ole
edullisinta,
sen on moni
tilaaja kokenut,
siksi usein kannattaa enemmänkin
laadun tasoon katsahtaa

bussivarikolla..

bussivarikolla
ilta yöksi kääntyy,
loputkin autot liikenteestä
varikolle kääntyy,
kuljettajat kotiinsa matkaavat,
on aika huoltotoimien, jotta rattaat taas
aamusella hymymielin matkaa taittaisivat

varikkokettu tarkkailee varikon elämää,
se on kuuluu kalustoon, eikä siltä mikään
huomaamatta jää ja sitä paitsi esan kanssahan
se varikkoa päivystää, varikolle kuulumattomia
jututtavat,  mutta   enimmäkseen keskenään ovat,
sillä yhteinen matka heillä hyvän tovin ollut, vaikka
kilpailutukset ja muut  yhteiskunnalliset  myllerrykset
ovat matkaa taittaneet

vaalit ja sote...

jos vaaleja ei ois näköpiirissä,
sote olis valmis,
mutta nyt
poliittiset vääntäjät
ovat ongenkoukussa,
helvetinkielen satimessa

epätavallinen...

olen aatellu, että jos jaksottelisin
jokaiselle päivälle kaikki
iloni ja hyvätoloni
niin ei tarvitsi niitä
yhtenä päivänä
itsestään
ravistella,
mutta sitten taitaisin näyttää
epätavalliselta

mehut...

sunnuntaisin en suuriin
ylety,
ei huvita, enkä jaksaisikaan,
sillä lauantait vievät mehut,
nyt vaan lataannun maanantaihin, jotta
taas pääsisin irrottelee ens lauantaina

huvittaa...

tunnelmat syntyvät
itsestään,
ihan makuulta,
siksi
niitä on helppo ruokkia,
jos sillepäälle
huvittaa

tavallinen...

tavallisen ihmisen ei
pidä
epätavallisuuksiin
kurkistaa,
sillä niistä seuraa pelkkää
turhuuden nukkaa, joka
tavallisen päivän hukkaa

kuunteleminen,,

kuunteleminen on jalo taito, sillä sen avulla  avautuvat sanomattomatkin