vesitihkua...

syysillan katuvalot
lämmittävät
askeleitani, sillä on kylmän tummaa,
vesitihkua ja pohjoistuulta
lähikaupan ovi käy harvakseltaan,
sillä kukaan ei  tarvitse unohtamaansa,
vaan huomenna kaiken hakevat marketista

kierrän tutun lenkin, vaikka
tekis mieli
kääntyä,
mutta jos kääntyisin siitä tulisi
hyvinäkin hetkinä tapa,
joten laitan lapikasta lapikkaan
eteen

vihdoin kotonain,
istahan rappusille,
joka on pysynyt räystäslipan
ansiosta kuivana,
kuuntelen elämää,
tuoksutan ilmaa,
mutten mitään aisti,
sillä
on syysilta, jolloin vain katuvalot
loistavat