hienoihminen
katselee ihmisroskia,
laskee heidän yhteiskelpoisuuttaan
ja sylkäsee poispäin
hienoihminen ei
huomannut halvennetussa mielessään,
että siinä puistonpenkin vieressä
makoili kyttyrässä hänen
sukulaisensa,
hän, joka ei ole jaksanut olla
hienonihmisen kaltainen
ihmiselämä on aina yhtä
arvokasta,
eikä sitä arvoa vie yhteiskunnalliset
asemat, eivätkä elämäntavat,
eivät huonot tahi pahat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti